KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Etelä-Afrikan khoisanit etsivät unohdettuja taitoja

Etelä-Afrikan khoisanien kaltaiset alkuperäiskansat tietävät, miten luonto toimii ja sopeutuvat sen vaihteluihin.

Helvi Kolehmainen
18.12.2011 14.06

Perinteisen tiedon ja tieteellisen tutkimuksen yhteistyötä ollaan kehittämässä Etelä-Afrikassa. Tavoitteena on sekä ilmastonmuutokseen vaikuttaminen että kadotetun afrikkalaisen elämänmallin uudelleen löytäminen.

Filosofian tohtori William Langeveldt, toiselta nimeltään Migowaba aob Khoi tsi San dib, on pyhittänyt elämänsä Etelä-Afrikan alkuperäiskansan khoisanien oikeuksien palauttamiseen. Khoisanit sanovat historiansa ulottuvan 150 000 vuoden päähän ja pitävät kansaansa ensimmäisenä sivilisaationa maailmassa.

Khoisan on yleisnimi viidelle alkuperäiskansalle, jotka asuttivat eteläisintä Etelä-Afrikkaa ennen eurooppalaisia ja mustia afrikkalaisia.

ILMOITUS
ILMOITUS
Joissakin yliopistoissa on alettu tutkia alkuperäiskansojen viljelymenetelmiä.

Taistelu maasta ja karjasta johti khoisanien häviöön, sillä jo eurooppalaisten tuomat vieraat taudit tappoivat yli 60 prosenttia alkuperäisistä asukkaista. Sittemmin khoisanit ovat sulautuneet pääosin eurooppalaisiin ja etelään muuttaneisiin afrikkalaisiin. Khoisan-taustaisia ihmisiä Langeveldt sanoo nyt olevan noin viisi miljoonaa eteläisessä Afrikassa.

Eloonjäämiskoulutusta

Khoisanit ajattelevat, että itsekäs kulutus, talouden kasvu ja niin kutsuttu kehitys ovat tuhoamassa maapallon. Langeveldt sanoo, että Afrikan vastaus luonnon tuhoon ja ilmastonmuutokseen on arvojen muutos, paluu ennen kolonialismia vallinneeseen ihmisen ja luonnon tasapainoon.

Langeveldt on perustamassa oppimismenetelmää, jota hän nimittää eloonjäämiskoulutukseksi. Koulu antaa opetusta perinteisestä maanviljelystä sekä Afrikkaan sopivien viljelykasvien, siemenien ja yrttien käytöstä eli puhtaan ruuan kasvattamisesta.

Organisaatio kehittää myös vedenpuhdistusmenetelmiä ja kannustaa kehittämään ja käyttämään uusiutuvaa energiaa, aurinkoa, tuulta ja maalämpöä. Koulu on myös alistettujen khoisan-nuorten itsetuntoa ja omaa identiteettiä kehittävä opinahjo.

Eräät eteläafrikkalaiset yliopistot ovat myös alkaneet tutkia alkuperäiskansojen käyttämiä vanhoja menetelmiä maataloudessa. Tiede on kiinnostunut siitä, miten selvittiin esimerkiksi kuivuudesta, joka Afrikassa oli tavallista myös satoja vuosia sitten.

Alkuperäiskansat tiesivät, miten luonto toimii ja sopeutuivat sen vaihteluihin. Kehitettiin esimerkiksi yrttejä, jotka auttoivat selviytymään useita päiviä ilman vettä.

Aiheesta enemmän perjantaina 16.12.2011 ilmestyneessä Viikkolehdessä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

Kristiinankaupungin mysteerit jäävät taka-alalle, kun Kaisu Tuokko keskittyy täysillä Eevin ja Matsin hankalaan suhteeseen.

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

 
04

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

 
05

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään