Euroopan komission Eurydice-verkoston tuottaman tutkimuksen mukaan luxemburgilaisopettaja tienaa työuransa loppupuolella noin 100 000 euroa vuodessa. Alakoulussa vuositienestit jäävät hiukan alle, yläkoulussa ja toisella asteella ansiot kipuavat jonkin verran yli sadan tuhannen.
Samaisessa vertailussa todetaan suomalaisopettajien loppupalkkojen olevan noin 42 000 euroa.
Luxemburgin valtio tarjoaa koululaisilleen huippumodernia oppimistekniikkaa ja koulurakennukset ovat toinen toistaan hienompia. Kaikesta rahallisesta panostuksesta huolimatta maan koululaiset sijoittuvat alle OECD-maiden keskiarvon kolmen vuoden välein järjestettävässä PISA-testissä, jossa mitataan 15-vuotiaitten koululaisten osaamista lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä.
”Syy ei ole palkoissa, vaan vanhanaikaisissa käytännöissä.”
Huonot tulokset sapettavat
Huonoon PISA-menestykseen johtavia syitä on selvitetty Luxemburgin yliopistossa. Opetusministeriön ja yliopiston yhteisessä raportissa pureudutaan muun muassa Luxemburgin kolmikieliseen koulujärjestelmään, maahanmuuttajaoppilaiden runsaaseen lukumäärään, perheiden sosio-ekonomiseen asemaan, opettajien palkkaukseen ja koulutukseen.
Projektissa mukana ollut Luxemburgin yliopiston tutkija Sonja Ugen ei osaa nimetä mitään yksittäistä tekijää, joka selittäisi hänen kotimaansa heikon PISA-menestyksen.
Joitakin yksittäisiä muuttujia Ugen on kuitenkin valmis kommentoimaan.
– Opettajien palkkaus on aivan järjettömän korkea. Minulla on sellainen näppituntuma, että huippupalkat voisivat olla osasyy heikkoon oppimiseen. Opettajat hakeutuvat alalle vääristä syistä, Ugen muotoilee.
Ulkolukua ja luokalle jättämistä
Hallituksen neuvonantaja Michel Lanners on eri mieltä.
– Ei ole olemassa mitään tieteellistä näyttöä siitä, että hyväpalkkaiset opettajat saavuttaisivat huonompia oppimistuloksia kuin vähemmän ansaitsevat. Meillä ei ole aikomusta heikentää opettajien palkkausta. Ei nyt eikä tulevaisuudessa, Lanners kuittaa.
– Ongelma ei ole opettajien palkoissa, vaan vanhanaikaisissa käytännöissä. Lapsia jätetään liikaa luokalleen, vaikka oikea tapa olisi lisätä tuki- ja erityisopetusta. Myös pedagoginen remontti tulee tarpeeseen. Ulkoluvun sijasta lapsia pitäisi kouluttaa tiedon soveltamiseen ja itsenäiseen ajatteluun, neuvonantaja toteaa.
Aiheesta enemmän tänään perjantaina 13.1. ilmestyneessä Viikkolehdessä.
uutiskirje 
