Uusi Pohjoismaa – itsenäinen Skotlanti?

Voisivatko Länsi-Euroopankin valtiolliset rajat muuttua Keski- ja Itä-Euroopan jälkeen? Ainakaan Skotlannin itsenäistyminen ei enää tunnu täysin mahdottomalta.

Kansallispuolue SNP:llä on yksinkertainen enemmistö Skotlannin parlamentissa.

Britannian media kertoi maanantaina, että pääministeri David Cameron tarjoaa skoteille kansanäänestystä itsenäistymisestä. Ehtoina olisi, että äänestys on järjestettävä 18 kuukauden kuluessa, ja siinä saa olla vain kaksi vaihtoehtoa, kyllä tai ei itsenäisyydelle.

Kun Skotlannin asioiden ministeri Michael Moore tiistaina esitteli tarjouksen Britannian parlamentille, hän ei kuitenkaan puhunut 18 kuukauden aikarajasta, vaan pikapuoliin pidettävästä kansanäänestyksestä.

Hallitus perustelee kiirettä sillä, että epävarmuus Skotlannin tulevaisuudesta haittaa talouselämää.

Imperiumin vatsaisku

Itsenäisyyttä ajava Skotlannin kansallispuolue (SNP) ja sen johtaja Alex Salmond eivät lainkaan innostuneet Cameronin ehdotuksesta.

Nihkeyden syynä on se, että Cameronin höveliltä kuulostava tarjous on itse asiassa imperiumin vatsaisku, potku Salmondin palleaan, jolla yritetään tyhjentää ilmat itsenäisyyshankkeelta.

Salmond on puhunut kansanäänestyksestä vuosille 2014 tai 2015. Vaikka itsenäisyyden kannatus on ollut kasvussa, niin tuoreissakin gallupeissa vain 29–38 prosenttia skoteista haluaa sitä.

Kansanäänestys jo syksyllä 2013 sotkisi Salmondin taktiikan, joka perustuu hitaaseen kypsyttelyyn sekä uskoon siitä, että talousleikkaukset syövät Cameronin hallituksen suosiota ajan oloon yhä enemmän.

Mutta vielä suurempi sudenkuoppa on rajaus kyllä- tai ei-vaihtoehtoihin. Salmond on nimittäin kaavaillut kolmannenkin vaihtoehdon esittämistä. Se olisi Skotlannin autonomian laajentaminen siten, että vain ulko- ja puolustuspolitiikasta päätettäisiin Lontoossa.

Tätä on pidetty nerokkaana vetona. Gallupien mukaan kaksi kolmasosaa skoteista voisi kannattaa sitä. Jos siis Salmond ei saisi itsenäisyyttä (vielä), hän saisi ainakin huomattavasti laajennetun autonomian.

Skotlannin valtapuolue

Skotlannin autonomia perustuu vuonna 1998 annettuun lakiin, jonka pohjana oli kansanäänestys edellisenä vuonna. Laissa perustettiin Skotlantiin oma parlamentti, joka valitsee sille hallituksen.

Salmond on nykyinen Skotlannin pääministeri (first minister). Hän ei pullistele aivan tyhjillä lihaksilla, sillä viime toukokuun vaaleissa SNP sai Skotlannin parlamenttiin yksinkertaisen enemmistön. SNP:llä on 129 paikasta 69.

Kansallispuolue on syrjäyttänyt työväenpuolueen Skotlannin ykköspuolueena. Konservatiivien suosio on jatkuvasti laskenut, ja keväällä tuli vain 15 paikkaa.

57-vuotias Salmond ei muutenkaan ole aivan turha vastustaja. Häntä pidetään yhtenä Brittein saarten taitavimmista poliitikoista, kokeneena, karismaattisena ja sanavalmiina.

Salmond on johtanut SNP:tä vuodesta 1990 (paitsi vuodet 2000–2004). Britannian parlamentissa hän oli 1987–2010. Salmond vastusti Irakin sotaan lähtemistä 2003 sekä Serbian pommituksia 1999.

Uhkarohkea taktiikka

Britannian pääpuolueet – Cameronin konservatiivit, hallituskumppani liberaalidemokraatit ja opposition työväenpuolue – ovat kaikki unionisteja eli kannattavat nykyisen Yhdistyneen kuningaskunnan säilyttämistä.

Cameronin taktiikkaa pidetään kuitenkin uhkarohkeana. Hän laskee sen varaan, että kahden vaihtoehdon kansanäänestyksessä enemmistö skoteista ei rohkene harpata itsenäisyyteen.

Mutta arvostelijat epäilevät, että juuri näin voi käydä, jos vaihtoehtoa laajennetusta autonomiasta ei ole tarjolla.

Cameronin mukaan Skotlanti ei voi laillisesti järjestää kansanäänestystä omin päin. Siksi Britannian hallitus ”lainaisi” valtuudet Skotlannin parlamentille, mutta omilla ehdoillaan.

SNP taas katsoo, että autonomialain perusteella Skotlannin parlamentilla on oikeus järjestää ainakin neuvoa-antava kansanäänestys.

Salmond täsmensi tiistaina, että SNP aikoo järjestää kansanäänestyksen syksyllä 2014 ja kolmen vaihtoehdon pohjalta. Cameron varoitti, että siinä tapauksessa edessä on vuosien kiistely oikeusistuimissa.

Väkiluku Suomen tasoa

Skotlanti menetti lopullisesti itsenäisyytensä vuonna 1707.

SNP on suunnitellut esittelevänsä uuden itsenäisyyden suuntaviivat tammikuussa 2013. Skotlanti aikoo vaatia väestöosuuttaan vastaavan yhdeksän prosentin osuuden Britannian kansallisvarallisuudesta, samoin asevoimista.

Vaikka Britannia säilyisikin suurimpana kauppakumppanina, itsenäinen Skotlanti suuntautuisi SNP:n kaavailuissa vahvasti kohti Pohjoismaita.

Skotlannissa on 5,2 miljoonaa asukasta, suurin piirtein yhtä paljon kuin Suomessa (5,4 miljoonaa). 78 000 neliökilometrin pinta-ala on vajaa neljännes Suomesta.