Ranskalaiset ja saksalaiset ovat hämmentyneinä seuranneet presidentti Nicolas Sarkozyn ja liittokansleri Angela Merkelin ”kuhertelua” ja kymmeniä yhteistapaamisia varsinkin tänä vuonna. Parille on jo annettu nimeksi ”Merkozy”. Merkel on luvannut jopa auttaa Sarkozya kevään presidentinvaaleissa.
Molemmat vakuuttavat, että ranskalais-saksalainen yhteisymmärrys ei ole koskaan ollut näin hyvä. Tämä varmaan pitää paikkansa, sillä maiden yhteinen historia on pitkä ja nykyistä optimismia olisi ollut vaikea kuvitella vielä muutama vuosikymmen sitten.
Maiden lähihistoriaan kuuluu monia sotia, miljoonia kuolleita, vuosikymmeniä kestänyt keskinäinen epäluulo, joka Ranskassa sai nimen germanofobia.
Merkel lennähtää Sarkozyn avuksi vaalikampanjaan.
Kun Sarkozy viisi vuotta sitten valittiin Ranskan presidentiksi, hän oli viisikymppinen energiapakkaus, joka halusi pudistaa kaikki pölyt presidentin toimenkuvasta. Hän päätti toimia ja vauhdilla.
Sarkozy alkoi rakentaa uudenlaisia suhteita naapurimaihinsa. Englannin pääministeri Gordon Brown tosin suhtautui epäluuloisesti moukkamaisesti käyttäytyvään Napoleonin ja Silvio Berlusconin ihailijaan. Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama kieltäytyi alussa tapaamasta Ranskan nousukasta.
Myös Merkel suhtautui yhtä epäluuloisesti mieheen, joka tuli Cécilia-puolisonsa jättämäksi heti presidentinvaalien jälkeen ja joka sitten vauhdilla meni naimisiin kauniin italialaismallin Carla Brunin kanssa.
Vaikea eka kerta
Saksa on Ranskan tärkein kauppakumppani ja siksi hyvät suhteet itänaapuriin ovat Ranskalle elinehto. Saksalais-ranskalaiset suhteet pysyivät kuitenkin aluksi kylminä.
Turbulentti presidentti ei hallinnut diplomaattista käyttäytymistä, vaan meni antamaan heti alkuun ranskalaiset poskipusut liittokanslerille, joka kertoi inhoavansa moista käyttäytymistä.
Neuvonantajiensa ja rauhoittavien pillereiden ansiosta Sarkozy oppi hillitsemään olkapäidensä nykimistä ja energiaansa. Hän oppi jopa joskus pitämään suunsa kiinni. Historiaan on jäänyt muutama varomaton purkaus, kuten maatalousnäyttelyssä television edessä sihisty ”painu tiehesi, typerys”, kun muuan mies oli kieltäytynyt puristamasta presidentin kättä.
Toinen kuuluisa purkaus tapahtui epäonnistuneen lehdistökonferenssin jälkeen. Mikrofoni oli jäänyt päälle ja lehdistöhuoneessa kuultiin Sarkozyn haukkuvan kaikkia toimittajia ”pedofiileiksi”. Sarkozy ei ole koskaan pitänyt toimittajista.
Uusi avioliitto rauhallisen ja sivistyneen italialaisen aristokraatin kanssa sai kuitenkin miehen rauhoittumaan.
Hän oppi jopa käyttäytymään Angela Merkelin kanssa. Merkelkin hallitsee jo ranskalaiset poskisuudelmat.
Kun maailmantilanne vaati kymmeniä henkilökohtaisia neuvotteluja, pari joutui tapaamaan niin usein, että heidät nimitettiin Merkozyksi. Merkel ei enää julkisesti mököttänyt Sarkozyn seurassa, vaan kulki tv-kameran edessä tämän kanssa jopa käsi kädessä Yhteisten lehdistökonferenssien aikana heille on tullut tavaksi vaihtaa yhteisymmärrystä huokuvia katseita.
Käsi kädessä esiintyminen viittaa 1980-luvun kuuluisaan valokuvaan, jossa silloiset presidentti François Mitterrand ja liittokansleri Helmut Kohl seisovat ensimmäisen maailmansodan muistomerkin edessä.
Tueksi vaalikampanjaan
Mutta Sarkozyn kannatus ranskalaisten keskuudessa on jatkuvassa laskussa. Huhtikuussa pidettävät presidentinvaalit tulevat ennusteiden mukaan olemaan nykyiselle presidentille murskatappio. Sosialistipuolueen ehdokas François Hollande johtaa mielipidetilastoja kymmenellä prosentilla ja Sarkozyn uudelleenvalintaa pidetään mahdottomana.
Ranskan historiassa ainutlaatuinen tapaus on, että Saksan liittokansleri on luvannut lentää Ranskan presidentin avuksi vaalikampanjassa. Merkel on tiettävästi luvannut osallistua Sarkozyn ensimmäiseen vaalitapahtumaan. Sarkozy virallistaa ehdokkuutensa ilmeisesti lähipäivinä.
Hollande on jo petaamassa omaa presidenttiyttään ja hän on ehdottanut Merkelille tapaamista. Vastaus oli jäätävä: Merkelillä on tärkeämpääkin tekemistä.
Tämä ennustaa Hollandelle vaikeita aikoja ainakin presidenttikauden alussa. Hänen ainoa poliittinen kokemuksensa on sosialistipuolueen johtajuus. Hän ei ole koskaan ollut ministerinä eikä tunne nykyisiä valtionjohtajia.
Saksalaispoliitikon osallistuminen nykyisen presidentin ensimmäiseen vaalitilaisuuteen uhkaa herättää närästystä ranskalaisissa. Jo nyt Ranskassa on arvioitu Sarkozyn tehneen liikaa myönnytyksiä Merkelille.
uutiskirje 
