Keski-Suomen vasemmistolainen kuntaväki haluaa tarkastella kuntauudistusta ennakkoluulottomasti ja avoimin mielin unohtamatta köyhimpiä ihmisiä tai heikompia alueita.
Keski-Suomen Vasemmiston kuntaseminaarissa Muuramen Hiekkarinteellä keskusteltiin vilkkaasti kansanedustaja Eila Tiaisen, Vasemmistoliiton varapuheenjohtajan, kansanedustaja Risto Kalliorinteen sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen jäsenen Pekka Leppäsen johdattelemina.
Eduskunnan hallintovaliokuntaan kuuluva Kalliorinne varoitteli uskomasta kaikkeen kepulaisten propagandaan
– Kepu on keksinyt kuntauudistuksesta kunnallisvaalivaltin. Puolueella on iso huoli oman kannatuksen nostamisesta surkean eduskuntavaalituloksen jälkeen.
Kalliorinteen mukaan huoli kuntapalveluista on syynä kuntauudistuksen vireillepanoon.
– Toinen syy on huoli demokratiasta. Äänestysprosentit ovat pudonneet ja päätösvalta on karannut kuntalaisten valitsemien valtuutettujen ulottumattomiin. Näistä syistä hallitus on käynnistänyt vahvoihin peruskuntiin pohjautuvan kuntauudistuksen valmistelut.
Osa kunnista suhtautuu Kalliorinteen mielestä hyvin itsekkäästi uudistukseen.
– Sellainen ajattelu, että meillä menee hyvin, me emme tarvitse mitään muutoksia, ei kuulosta kovin vasemmistolaiselta. Tällaista itsekkyyttä on havaittavissa kasvukeskusten kehyskunnissa, mutta myös suurissa keskuksissa kuten meillä Oulussa.
Kalliorinteen mielestä on syytä muistuttaa, etteivät kasvukeskuksetkaan ole yksin pärjänneet, vaan niiden kehitystä on vauhditettu monilla valtion toimilla. Hän toivoi analyyttisempaa asioiden tarkastelua siitä, miten palvelut on viisasta järjestää ja miten kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet voidaan parhaiten turvata.
Keski-Suomi ”varsin haasteellinen”
Keski-Suomen tilanteen Kalliorinne muotoili hetken harkinnan jälkeen ”varsin haasteelliseksi”.
– Hyvät kunnat ovat kasassa Jyväskylän ympärillä, kun taas muualla on enemmän huolenaihetta niin talous- kuin väestökehityksestäkin. Tilanne on samantapainen Pohjois-Pohjanmaallakin, jossa kasvu keskittyy keskuskaupungin ympärille, ja maaseutumaiset kunnat ovat taantuvan kehityksen linjalla.
Eila Tiainen kertoi aluksi omakohtaisen kokemuksen Säynätsalon liittämisestä Jyväskylään.
– Meille aukeni ihana elämä, kunnes porkkanarahat oli syöty loppuun. Nyt meidän terveysasemamme on liipasimella.
Keskustelussa muistutettiin, että muissakin kuntaliitoksissa on käynyt usein niin, että palvelut ovat siirtyneet kauemmaksi, mutta mitään hallinnon keventymistä ei juurikaan ole tapahtunut.
Maakuntamalli kokeiluun
Tiainen arvosteli kuntauudistuksen valmistelua siitä, että ensin piirrettiin rajat ja sitten vasta ruvetaan miettimään, mitä siellä tehdään.
– Miksei samalla perata koko hallintoa keskushallintoa myöten. Voisimme luopua epädemokraattisista organisaatioista, jos meillä olisi demokraattisesti valittu väliporras Ruotsin tapaan. Keski-Suomen kannattaa kokeilla maakuntamallia.
Monissa puheenvuoroissa kannatettiinkin maakuntamallia, jonka puitteissa voitaisiin hoitaa niin sosiaali- ja terveyspalvelut kuin myös erikoissairaanhoito koko Keski-Suomen osalta.
– Meillä olisi vain yksi toimija Keski-Suomessa, terveyspiiri, joka hoitaisi niin perusterveydenhuollon kuin erikoissairaanhoidonkin. Voitaisiin luopua kaikista ylimääräisistä organisaatioista, joita kuntien kesken on jouduttu muodostamaan, Pekka Leppänen hahmotteli.
Keskustelussa tuli esiin se tosiasia, että uudistetaanpa kuntahallintoa miten tahansa, niin aina jää ”pitsanreunoja”, joista ei mitenkään saada vahvoja, kehittyviä alueita. Niistäkin on silti pidettävä huolta.
– Me emme ole se porukka, joka hylkää köyhimmät ihmiset ja heikoimmat alueet, Kalliorinne tiivisti iltapäivän keskustelun ilman vastaväitteitä.
uutiskirje 
