Maakuntaliittojen hallitusten puheenjohtajat tukevat vahvoihin peruskuntiin, vapaaehtoisuuteen ja lähidemokratiaan perustuvaa kuntauudistusta.
Ministeri Henna Virkkunen vastaanotti perjantaina maakuntaliittojen hallitusten puheenjohtajien yhteiskannanoton, jonka mukaan kokonaisratkaisu tuleviin tehtäviin ja haasteisiin vastaamiseksi edellyttää kuntauudistukseen kytkeytyvää maakuntien ja aluehallinnon uudistamista.
Puheenjohtajat edellyttävät myös maakuntien ja valtion aluehallinnon aluejakojen yhtenäistämistä maakuntajaon pohjalta.
Maakunta- ja aluehallinnon uudistaminen ja mahdolliset aluejakojen muutokset riippuvat puheenjohtajien kannanoton mukaan aluetasolle annettavista kuntien ja valtion tehtävistä ja päätösvallasta, peruskuntien lukumäärästä sekä asukkaiden eduista ja tahdosta.
Uudistuksen valmistelun edellytetään käynnistyvän niin, että uudet maakunnat voisivat olla toiminnassa vuoden 2017 alusta.
Sosiaali-, terveys- ja sivistyspalvelujen menot edustavat noin kolmea neljännestä kuntien menoista. Suurin osa näistä palveluista hoidetaan nyt kuntayhtymissä. Maakuntahallitusten puheenjohtajien mielestä nämä palvelut on tulevaisuudessakin järjestettävä kuntapohjaisesti.
Kuntayhtymät uusiksi
Vaikka kuntarakenneuudistuksen tavoite on vähentää kuntien määrää, laajalla alueella toimivia kuntayhtymiä ei puheenjohtajien mielestä voida suoraviivaisesti purkaa, vaan niitä tulee uudistaa sisäisesti ja organisoida uudelleen. Kuntayhtymien yhdistämisen uskotaan mahdollistavan niiden kehittämisen monitoimialaisiksi ja tehokkaammiksi.
Maakunnille lisää valtaa
Maankäytön, asumisen ja liikenteen järjestelmien suunnittelu ja toteutus edellyttävät maakuntaliittojen puheenjohtajien mielestä laajempaa pohjaa kuin vahva peruskunta. Heidän kannanottonsa mukaan on olennaista, että näissä ylikunnallisissa tehtävissä päätöksenteko pohjautuu kuntalaisten itsehallintoon luontaisella yhteistoiminta-alueella, maakunnissa.
Puheenjohtajat vaativat aluekehityksestä vastaavien maakuntien uudistamista tavalla, joka kokoaa kuntien ylikunnallisen suunnittelun, sovittaa sen yhteen tehokkaasti ja kytkee yhteisen päätöksenteon aidosti peruskuntien äänestäjien vaaleissa ilmaisemaan tahtoon.