Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja on huolestunut kuntarakenteen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistuksiin liittyvistä uhista.
– Toiminta on vaarassa juridisoitua, kaavamaistua ja byrokratisoitua, totesi Kananoja puheenvuorossaan sosiaalialan asiantuntijapäivien avajaisissa.
Kananoja korosti sosiaalialan työn perimmäinen tarkoitusta, joka on ihmisten auttaminen vaikeissa elämäntilanteissa ja ihmisten osallisuuden vahvistaminen yhteiskunnassa. Työn perustana on ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittaminen.
Kuntarakenteen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän muutokset ovat juuri nyt luomassa uusia puitteita sosiaalialan työlle, koska valtaosa ammattilaisista työskentelee julkisella sektorilla. Muutokset vaikuttavat myös kolmannen ja yksityisen sektorin toimintaan
– Tarvitsemme näitä uudistuksia ja uusia yhteistyörakenteita, jotta saamme enemmän voimaa edistävään ja ehkäisevään työhön sekä yhteistyön antamaa eheyttä nyt kovin pirstaleiseen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuuteen. Tarvitsemme myös yksittäisten ihmisten kannalta ennustettavan, mahdollisimman selkeän ja oikeusturvan kannalta aukottoman järjestelmän.
Uudistuksen liittyviä uhkia ei Kananojan mielestä kuitenkaan pidä sivuuttaa.
– Jos työntekijän identiteetti nousee ensi sijassa lainsäädännön toteuttajan roolista eikä ammatillisesta eetoksesta ja työn perimmäisestä tarkoituksesta, voivat lakipykäliin taipumattomat auttamistarpeet jäädä vaille vastausta.
– Enemmän kuin tiukkoja lakipykäliä ja kaavaan sidottuja toimintatapoja tarvitaan lisää tilaa kunkin avuntarvitsijan ja elämäntilanteen mukaan rakennetuille, yksilö-, perhe- ja aluekohtaisille ratkaisuille. Asiakkaan oikeusturva vaatii toki selkeitä normeja, mutta toiminnan sisältöä tulisi tarkastella ensi sijassa vaikutusten kautta.
Ylisosiaalineuvos toivoo, että nykyisten ammattietiikkaa käsittelevien foorumien lisäksi Suomeen syntyisi alueellisia eettisiä foorumeita, joilla ammattilaiset voivat keskenään käsitellä sosiaalialan eteen tulevia monia vaikeita tilanteita.