Hanna Sarkkinen edellyttää, että ensi vuoden alusta voimaan astuvaksi tarkoitetun nuorison yhteiskuntatakuun toteutuksessa todella korostuu koulutus, sosiaalinen tuki ja työ, eikä keppi ja ilmaistyö.
Suomalaisnuorten tilanne osoittautui karmeaksi työ- ja elinkeinoministeriön yhteiskuntatakuuta valmistelevan työryhmän viime viikolla julkistamassa raportissa.
Peruskoulun jälkeen jää joka vuosi 4 000 nuorta jää ilman koulutuspaikkaa. Kun lisäksi joka neljäs keskeyttää ammatillisen koulutuksen ja lukionkin joka kymmenen, jää jokaisesta ikäluokasta 15 prosenttia jää vaille toisen asteen tutkintoa.
Kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien kouluttamattomien nuorten määrä on tällä hetkellä noin 40 000.
Kehysneuvotteluissa lisää rahaa?
Nuorison yhteiskuntatakuu tulee raportin mukaan täysimääräisesti voimaan 2013 alusta. Takuun tavoitteena on taata koulutus-, harjoittelu-, työpaja-, kuntoutus- tai työpaikka alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille.
Hallitus on varannut yhteiskuntatakuuta varten 60 miljoonan euron vuosittaisen lisämäärärahan. SAK muistuttaa yhdestä suuresta puutteesta takuussa. Sen ulkopuolelle jää nuoria, koska koulutustakuu koskee aluksi vain ensi vuonna peruskoulunsa päättäviä.
Hanna Sarkkinenkin sanoo toivovansa, että hallitukselta löytyy torstain kehysriihessään viisautta osoittaa takuulle lisämäärärahoja.
Koulutusta sinne missä nuoret
Oulun kaupunginhallituksen jäsen – 23-vuotiaana kaikkien aikojen nuorin muuten – kuvasi toisen asteen koulutuksen tilannetta kotikaupungissaan aivan kauheaksi. Hän otti asian esille Vasemmistoliiton valtuustossa.
- Koulutuspaikkoja ei saada tarpeeksi toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ja joka vuosi jäävät sadat nuoret ilman koulutuspaikkaa, vaikka opiskeluhaluja olisi.
Koulutusta vailla olevien nuorten määrä kumuloituu Oulussa vuosi toisensa perään. Yksi syy tähän on se, että koko Pohjois-Suomea tarkastellaan yhtenä koulutusalueena – ja koulutuspaikat myönnetään sen mukaan.
– On kuitenkin epärealistista ajatella, että 16-vuotias peruskoulunsa päättänyt nuori hakeutuisi Oulusta esimerkiksi Tornioon ammattikouluun.
Koulutuspaikkoja pitää olla siellä missä nuoretkin ovat, korostaa Sarkkinen.
– Kun nuoret tippuvat koulutuksen puuttuessa yhteiskunnan ulkopuolelle, niin heidän saamisensa sieltä marginaalista takaisin yhteiskuntaan vasta onkin hankalaa, sekä inhimillisesti ja taloudellisesti kallista.
Oppisopimus on Sarkkisen mielestä yksi tehokas keino kouluttamiseen, mutta se ei hänestä sovi ammattikouluun haluavalle nuorelle. Oppisopimus pitäisi varata ensisijaisesti aikuisille ja jo ammattiin valmistuneille.
Ilmaistyölle jyrkkä ei
– Nuorisotakuusta ei saa tulla automaattia siirtää nuoria ilmaistyöhön työharjoittelemaan, korostaa Hanna Sarkkinen.
– Työharjoittelu on olennainen osa opintoja ja työmarkkinatuella tehty harjoittelukin voi jossain tapauksissa on nuorelle hyödyllinen kokemus ja auttaa eteenpäin elämässä. Valitettavan usein se kuitenkin on vain työnantajien tapa säästää työvoimakustannuksissa.
Hanna Sarkkinen sanoo, että hänen oikeustajuansa vastaan on esimerkiksi se, että kaupan kassalla joku ilman palkkaa tekemässä samaa työtä kuin muut, joille palkka maksetaan.
– Työharjoitteluun tarvitaankin nykyistä paljon tiukemmat säännöt.
lehti 