Kehitysministeri Heidi Hautala (vihr.) on huolissaan siitä, että kehitysmaista virtaa rahaa ulos laittoman ja sääntelemättömän pääomapaon takia paljon enemmän kuin niihin annetaan kehitysapuna.
Hautala toteaa blogissaan torstaina, että kansainvälisten arvioiden mukaan rikkaisiin maihin ja veroparatiiseihin päätyy vuosittain noin yhdeksän kertaa maailman yhteenlaskettuja kehitysyhteistyömäärärahoja vastaava summa.
– On hillittävä pääomapakoa kehitysmaista ja puututtava veroparatiiseihin. Näin myös maailman köyhimmät valtiot ja niiden kansalaiset saavat osansa maailman vaurauden lisääntymisestä, Hautala kirjoittaa.
Pidettävä kiinni
Hautala kertaa Suomen hallitusohjelmaa, jossa hallitus on sitoutunut kehitysyhteistyömäärärahojen kasvattamiseen kohti 0,7 prosenttia bruttokansantulosta ja innovatiivisten rahoituslähteiden edistämiseen.
Lisäksi Suomi ohjelman mukaan toimii eturintamassa kansainvälisen veronkierron lopettamiseksi ja edistää ylikansallisten yritysten maakohtaisten tilinpäätöstietojen julkistamista.
– Näistä on nyt pidettävä kiinni, Hautala vaatii.
Suomi jää jälkeen
OECD-maiden antama kehitysapu on kasvanut tasaisesti kymmenen vuoden ajan, mutta viime vuonna kokonaissumma kääntyi laskuun. Suomi sijoittuu OECD:n tilastoissa EU-maiden keskikastiin 0,52 prosentin osuudella bruttokansantulosta.
Muissa pohjoismaissa luku on 0,7.
– Tämän vuoden suunnittelulukujen perusteella Suomen ero muihin Pohjoismaihin uhkaa kasvaa jatkossa vielä lisää, ministeri arvioi.
Siirtolaiset auttavat enemmän
OECD-maiden yhteinen kehitysapusumma oli 133,5 miljardia dollaria.
– Siirtolaisten arvioidaan lähettäneen kotimaihinsa 325 miljardia dollaria (2010), Hautala vertaa.
Hän muistuttaa, että kehitysyhteistyövaroilla tuetaan erityisesti kaikkein köyhimpiä ihmisiä sekä maiden mahdollisuuksia toteuttaa omia kehityspyrkimyksiään.
– Lisäksi julkisella ja ennakoitavalla kehitysyhteistyöllä on kehitysmaissa jopa suhdanteita tasaava vaikutus. Siksi on tärkeää pitää kiinni kansainvälisestä 0,7 prosentin tavoitteesta ja edistää innovatiivisten rahoituslähteiden, kuten päästöhuutokauppatulojen saamista kehitys- ja ilmastorahoitukseen sekä rahoitusmarkkinaveron käyttöön ottamista.
uutiskirje 
