Neuvostoelokuvan suuren klassikon Sergei Eisensteinin pitkä esikoisohjaus Lakko (1925) on väkevä yhdistelmä propagandafilmiä, poliittista elokuvaa ja historiallista draamaa.
Lakko kuvaa tapahtumia tsaarin aikaisen Venäjän tehtaalla. Esikuvana sanotaan olevan vuonna 1912 sattuneet tapahtumat, joihin Eisensteinin kerrotaan tutustuneen tarkoin. Tulos on hämmästyttävä yhä tänään.
Eisenstein rikkoo perusteellisesti sen kerrontadramaturgian, johon olemme niin sanotun pitkän näytelmäelokuvan muodossa tottuneet. Lakko jakautuu kuuteen isompaan jaksoon. Niiden puitteissa kiristetään räjähdysherkkää luokkajännitettä tehtaan johdon ja työntekijöiden välillä.
Kuvaukset on tehty aidossa tehdasmiljöössä, mikä korostaa autenttisuutta ja tuo mukaan tietyn dokumentaarisuuden tunnun. Eisensteinin elokuvia – etenkin Lokakuuta (1928) – onkin usein käytetty muissa yhteyksissä dokumenttimateriaalina.
Yksilöiden sijasta Lakon pääosassa on työläisyhteisö. Vastapuoli kuvataan rehevästi karrikoituina riistäjinä, mikä tuo elokuvaan osittain teennäiseksi luisuvaa koomisuutta.
Lakon varsinainen voima on sen leikkaus, Eisensteinin termein montaasi. Se tekee Lakosta todellisen energiapakkauksen, omanlaisensa musiikkivideoiden edelläkävijän.
Lakko. Yle Teema sunnuntaina kello 18.00.
uutiskirje 
