KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Tuskallisia kysymyksiä

Tuula-Liina Varis
3.6.2012 18.44
Fediverse-instanssi:

Eutanasiakeskustelun ongelma on se, että se ei ole keskustelua: vastakkaiset näkökannat eivät käy vuoropuhelua keskenään, eivät kommunikoi tavalla, josta voisi muotoutua eri argumentit huomioon ottava, eettisesti kestävä näkemys.

Eutanasian puolustajien asenne on tunnelähtöinen: yksilöllä täytyy olla oikeus päättää elämänsä lopettamisesta ja saada kuolinapua silloin, kun hoito merkitsee vain tuskien pitkittämistä. Kannan taustalla ovat usein puhujan omat kokemukset, kun hän on todistanut läheisensä viimeisten elinpäivien sietämätöntä piinaa.

En vähättele tätä lähtökohtaa ollenkaan, enkä omien kokemusteni takia voisikaan. Isäni lopetti oman elämänsä jättäen kuolemaa tekevän vaimon ja kolme alaikäistä tytärtä suureen ahdinkoon. Tasan kaksi kuukautta myöhemmin me tyttäret istuimme äidin kuolinvuoteella sairaalassa odottaen, milloin tuskallinen kuolinkamppailu lopulta päättyisi. Se kesti tunteja.

Olen tavannut ihmisiä, joiden mielestä äitivanha pitäisi päästää päiviltä, koska hän ei enää tunne omia lapsiaan – kenen kärsimyksen lopettamisesta silloin on kysymys?

Olin kuudentoista. ”Nuoruus suojeli teitä”, sanoi kummitätini vuosia myöhemmin. ”Te ette tajunneet, miten hirvittäviä asioita teille tapahtui.” Ehkä emme, mutta se on merkinnyt lähinnä sitä, että noiden tapahtumien aiheuttamaa surua ja syyllisyyttä on joutunut käsittelemään koko elämänsä. Mitään ei pääse pakoon.

En voi tuomita isäni tekoa, se ei ole koskaan tullut mieleenikään. Olen yrittänyt ymmärtää sitä. Syövän loppuun piinaama äitini on näky, joka on tajunnassani varmasti omalle kuolinvuoteelleni asti. Mutta olisinko toivonut, että häneen olisi tehottoman kipulääkkeen sijasta pistetty myrkkyä siinä silmieni edessä? En. Kokemukseni ei ole saanut minua eutanasian kannattajaksi. Ennemminkin eutanasian puolustajat ovat vahvistaneet vastustustani. He jättävät aivan liian paljon tuskallisia, mutta hyvin olennaisia kysymyksiä esittämättä. Eutanasian vastustajat niitä esittävät, mutta enimmäkseen ne jäävät vastauksia vaille.

Tappaminen on fiktiivisenä viihteenä koko ajan silmiemme edessä. Kuinka monta sataa murhaa televisionkatsoja näkeekään kuukauden aikana? Todellinen kuolema sen sijaan kätketään sairaalan seinien sisään, ammatti-ihmisten hoidettavaksi. Millä tavalla tällainen kulttuuri vaikuttaa siihen, mitä ajattelemme kuolemasta? Ja mitä ajattelemme elämästä, sillä perille mennen suhteemme kuolemaan ilmaisee suhteemme elämään?

Mitkä olisivat eutanasialain yhteiskunnalliset vaikutukset? Miten ”lupa tappaa” vaikuttaisi hoitokulttuuriin? Miten taattaisiin, että kuoleva on tehnyt eutanasiapäätöksen itsenäisesti, vapaasta tahdostaan? Entä, kuka päättää, kun ihminen itse ei enää siihen kykene? Eutanasia liitetään julkipuheessa lähinnä elämänsä loppuun eläneisiin vanhuksiin. Entä kun tuskallista kuolemaa tekee lapsi – kuka päättää, kuinka kauan hän saa elää? Annetaanko kuolinapua niillekin, jotka pystyisivät itse lopettamaan elämänsä?

Lääkäreiden enemmistö vastustaa eutanasiaa. Heidäthän on koulutettu parantajiksi eikä elämän lopettajiksi. Surmaaminen ei ole hoitotoimenpide. Miksi juuri lääkärin pitäisi suorittaa tämä teko? Että voisimme mielemme rauhoitukseksi pitää sitä lääketieteellisenä hoitona?

Tuskallisin ja kartetuin kysymys on raha. Siitä ei puhuta, mutta sitä ajatellaan. Verrattuna vanhustenhoidon kustannuksiin eutanasia on todella halpa ratkaisu. Tehokkaasti käytettynä se voisi kerrassaan parantaa ikärakenteen myötä yhä hankalammaksi käyvän ”huoltosuhteen”. Miksi puolikuolleita dementtejä vanhuksia pitäisi pitää kalliissa laitoshoidossa, kun samalla rahalla voitaisiin hoitaa työkelpoisiksi nuorempia potilaita? Miksi pitkitettyä kallista saattohoitoa, kun rahat voitaisiin käyttää parannettavien potilaiden hyväksi? Miksi mummon viimeisetkin sentit laitoshoitoon, kun ne voitaisiin käyttää seuraavien sukupolvien hyväksi?

Ja kun tälle tielle on lähdetty: miksi parantumattomasti mielisairaiden, äärimmäisen vaikeasti kehitysvammaisten tai muiden kerta kaikkiaan ”elinkelvottomien” pitäisi aiheuttaa yhteiskunnalle suunnattomia kustannuksia, kun rahat voitaisiin käyttää elinkelpoisten hyvinvoinnin edistämiseen?

Olen jo lukenut juttuja, joissa masentuneille ehdotetaan eutanasiaa. Joissa ehdotetaan, että lääkäri ja omaiset saisivat päättää toimintakyvyttömän läheisensä eutanasiasta. Joissa vedotaan siihen, että kalliit sairaalapaikat pitäisi jättää niille, joilla on mahdollisuus parantua. Olen tavannut ihmisiä, joiden mielestä äitivanha pitäisi päästää päiviltä, koska hän ei enää tunne omia lapsiaan – kenen kärsimyksen lopettamisesta silloin on kysymys?

Yhtä tuskallisempia kysymyksiä tulee eteen. Niistä ei selvitä sivuuttamalla eikä huutamalla yksilön oikeudesta päättää elämästään ja leimaamalla toista mieltä olevat kiduttajiksi.

Gallupien mukaan 70 prosenttia kansasta kannattaa eutanasiaa. Erityisesti nuoret kannattavat sitä – eikä ihme, nuorelle omaa kuolemaa ei ole, armokuolema koskee raihnaisia vanhuksia, joiden kaltaiseksi nuori ei aio ikinä tulla.

Suuret kannatusluvut kertovat ennen kaikkea huolestuttavasta epäluottamuksesta hoitojärjestelmää kohtaan. Epäluottamus on ansaittua; sitä on synnytetty huonolla vanhustenhoidolla, pitkillä potilasjonoilla, tylyllä kohtelulla, alati vaihtuvilla lääkäreillä, ylilääkityksellä, mielenterveyspotilaiden heitteillejätöllä, lasten ja nuorten heikennetyllä terveydenhoidolla. Sydämen kovuudella. Ja rahapuheella, joka sosiaali- ja terveydenhoidossa on jyrännyt humaanin, ihmislähtöisen ajattelun ja keskustelun. Ihminen alkaa hoitobyrokratiassa olla lähinnä hankala kuluerä, joka yritetään painaa mahdollisimman alas. Ei ole ihme, jos kärsimystä ja kuolemaa pelkäävä kansalainen pitää parempana tulla ”armosta” päästetyksi päiviltä kuin jauhautua järjestelmän rattaissa.

Silti, henkilökohtaisesti en voi mitenkään ymmärtää, miten tapetuksi tuleminen voisi missään olosuhteissa olla erityisen ”arvokas” tapa kuolla.

Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
04

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset