Naisjärjestöt vaativat hallitukselta nykyistä ripeämpiä toimia samapalkkaisuuden toteuttamiseksi.
Vasemmistonaiset, Vihreät Naiset ja Demarinaiset kiittivät torstaina hallitusta tuoreesta tasa-arvo-ohjelmasta, mutta kritisoivat sitä samalla siitä, että samapalkkaisuutta edistäviä keinoja ei oteta käyttöön.
Järjestöt painottavat, että palkkakartoitusten tarkempi määrittely tasa-arvolaissa ja luottamushenkilöiden tiedonsaantioikeuden laajentaminen olisivat konkreettisia keinoja, mutta ne on tasa-arvo-ohjelmaan kirjattu ainoastaan selvitettäviksi asioiksi.
– Palkkakartoitusten täsmentämisessä ei ole enää mitään selvitettävää, sillä eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunta on jo vuonna 2010 listannut lain muutostarpeet, Vasemmistonaisten puheenjohtaja Saila Ruuth toteaa.
Hallituksella on ennestään samapalkkaisuusohjelman, jonka päätavoite on sukupuolten välisen palkkaeron kaventaminen 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Nyt naisten ansiot ovat keskimäärin 82,6 prosenttia miesten ansioista. Palkkakuilu on pienentynyt, mutta hitaasti.
Haaste työmarkkinajärjestöille
Tasa-arvoasioista vastaava ministeri Paavo Arhinmäki (vas.) totesi torstaina, että 15 prosentinkin tavoite on haastava.
– Nyt sitä saatu vähän kavennettua. Jos tätä linjaa jatketaan, ehkä pääsemme tavoitteeseen hallituskauden lopussa siihen, hän arvioi.
Hän sanoi torstaina tiedotustilaisuudessaan, että lyhyen tähtäimen keinoja sukupuolten samapalkkaisuuden suuntaan ovat erilaiset matalapalkka- ja tasa-arvoerät, joilla voidaan nostaa erityisesti julkisen puolen naisvaltaisten alojen palkkatasoa.
– Pitemmällä tähtäimellä on tärkeä puuttua rakenteeseen, hän sanoi ja arvioi, että noin puolet palkkaerosta selittyy rakenteellisilla syillä.
– Meillä on yhä hyvin vahvasti sukupuolten mukaan jakaantunut koulutus ja sitä kautta myös myös naisvaltaiset ja miesvaltaiset alat ja työpaikat. Kun koulutuksen sukupuolijakauma saadaan tasoittumaan, tasoittuvat myös palkkaerot.
Toinen puoli palkkaerosta on niin sanottua selittämätöntä eroa. Ministerikin uskoo naisjärjestöjen vaatimiin palkkakartoituksiin sen suhteen.
– Näiden erojen selvittämisessä työpaikkojen palkkakartoitukset olisivat tärkeä keino, hän sanoi ja muistutti siitä, ettei riitä, että vertaillaan samaa työtä tekevien palkkoja. Pitää vertailla myös samanarvoista työtä tekevien palkkoja.
– Tässä heitän tässä haasteen myös työmarkkinajärjestöille, että ne lähtevät entistä voimakkaammin viemään palkkakartoituksia eteenpäin.
Mikä on palkka?
Järjestöt toteavat, että tasa-arvolaissa täytyy määritellä nykyistä tarkemmin, miten palkkakartoitus laaditaan. Samalla pitää selventää palkan käsitettä.
– On keskeistä, että palkkakäsite sisältää peruspalkan lisäksi palkanlisät, joista palkkaerot monesti käytännössä aiheutuvat, järjestöt toteavat torstaina lähettämässään tiedotteessa.
Lisäksi järjestöt pitävät tärkeänä sitä, että palkkauksen määräytymisen perusteet tehdään läpinäkyviksi, jotta voidaan arvioida kohtelevatko palkkausjärjestelmät käytännössä eri sukupuolia tasa-arvoisesti.
– Lakiin täytyy myös kirjata luottamushenkilöille oikeus saada palkkatiedot yksityiskohtaisesti ja kattavasti yli henkilöstöryhmä- ja työehtosopimusrajojen, Demarinaisten puheenjohtaja Tuula Peltonen vaatii.
6+6+6 puuttuu
Järjestöt arvioivat lisäksi, että palkkaerojen kutistamiseksi olisi pitänyt sitoutua muuttamaan perhevapaat 6+6+6 -mallin mukaisiksi. Mallissa perhevapaat koostuvat kolmesta kuuden kuukauden pituisesta jaksosta, joista yksi olisi lapsen äidin, toinen isän ja kolmas perheen valinnan mukaan käytettävissä. Myös yksinhuoltajaperheissä ja samaa sukupuolta olevien vanhempien perheissä perhevapaa muodostuisi samalla periaatteella 18 kuukaudeksi.
– Hienoa on kuitenkin se, että tasa-arvo-ohjelmassa huomioidaan yksinhuoltaja-, etävanhempi-, adoptio-, monikko-, sateenkaari- ja sijaisperheiden yhdenvertaisuus perhevapaiden kehittämisessä, Vihreiden Naisten puheenjohtaja Anna Moring kiittää.
Ruuth kaipaa ohjelmaan selkeää kirjausta.
– Konkreettisuuden osalta mallia voisi ottaa tasa-arvo-ohjelman kirjauksesta, jossa selkeästi todetaan, että sukupuolivähemmistöihin kuuluvien syrjintäsuoja ja tasa-arvon edistäminen lisätään tasa-arvolakiin, hän toteaa.
Ministeri Arhinmäki totesi, että perhevapaiden tasa-arvoinen jakaminen on keskeinen keino parantaa naisten ura- ja palkkakehitystä. Hän kiittikin sitä, että ensi vuonna isille merkitty osuus perhevapaasta pitenee.
– Ikävä kyllä yhteiskunnan ilmapiiri on kutienkin vielä vähän sellainen, että vaikka isyysvapaan pitäminen jo hyväksytään, alkaa työnantaja kyselemään, että eikö vanhempainvapaa ole vähän naisten hommaa, jos isä ilmoittaa pitävänsä sitä. Tätä asennetta pitäisi saada muutettua.
Kiitoksia kuntavalmistelulle
Järjestöt kiittävät sitä, että valtiovarainministeriö ja kuntaministeri Henna Virkkunen ovat päättäneet arvioida kuntauudistuksen sukupuolivaikutukset.
– Kunnat naisten merkittävänä työllistäjänä voivat aidosti vaikuttaa siihen, edistyykö samapalkkaisuus tulevina vuosina kuntakentän myllerryksissä vai jatketaanko monesta kunnasta tuttua ideologista ulkoistamis- ja yksityistämispolitiikkaa.
uutiskirje 