Suomeen saapuvista alle 24-vuotiaista pakolais- ja turvapaikanhakijalapsista ja -nuorista lähes kolmasosa on vaikeasti traumatisoituneita tai havaittavasti oireilevia. Heistä vain joka kolmas saa psykoterapeuttista hoitoa, kerrotaan Helsingin Diakonissalaitoksen Kidutettujen kuntoutuskeskuksesta.
Keskus on ensimmäisenä Suomessa kehittänyt pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin erikoistuneet lasten- ja nuorisopsykiatriset arviointi-, hoito- ja kuntoutuspalvelut.
Kansainvälistä kidutuksen uhrien päivää vietetään tiistaina 26. kesäkuuta.
Suomeen saapuu vuosittain satoja traumatisoituneita apua tarvitsevia lapsia sekä nuoria. He ovat usein eläneet sietämättömissä oloissa vankiloissa tai saattaneet joutua todistamaan omaisten ja ystävien kidutusta, raiskausta ja kuolemaa. Trauman vaikutukset ovat syviä ja kauaskantoisia.
Resurssipula estää hoitamisen
Vieraasta kulttuurista tulevien ja epätavallisten traumakokemusten kohtaamisessa tarvitaan erityisosaamista. Helsingin Diakonissalaitoksen Kidutettujen kuntoutuskeskus on kotimaissaan kidutetuille pakolaisille ja turvapaikanhakijoille sekä heidän perheenjäsenilleen hoitoa ja kuntoutusta tarjoava poliklinikka ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon tasoinen yksikkö.
Kuntoutuskeskuksen kaksivuotisessa hankkeessa autetaan kidutettuja lapsia ensi kertaa Suomessa. Hanke arvioi vaikeasti traumatisoituneiden pakolais- ja turvapaikanhakijalasten ja -nuorten hoidon tarvetta ja tarjoaa heille kuntoutuspalveluita. Potilaat ohjautuvat hoitoon yleensä vastaanottokeskuksista, maahanmuuttoyksiköistä sekä kaikista terveydenhuollon toimipisteistä. Euroopan pakolaisrahasto ERF osallistuu hankkeen rahoittamiseen.
Kidutettujen kuntoutuskeskuksen moniammatillinen työryhmä räätälöi hoidettaville lapsille ja nuorille kuntoutusohjelman, johon sovelletaan kokonaisvaltaisen hoidon menetelmiä. Menetelminä käytetään psykiatrista hoitoa, psykoterapiaa, fysioterapiaa, taideterapiaa, kivun hoitoa, neurologisia arvioita sekä perhe- ja verkostotapaamisia kouluissa, päiväkodeissa ja psykiatrian poliklinikoilla.
Vaikka näytöt hoidon toimivuudesta ovat kiistattomia, ei hoitoa ja kuntoutusta ole Suomessa saatavilla riittävästi. Resurssien puutteen vuoksi kaikkia apua tarvitsevia ei pystytä palvelemaan.
Kipuja ja masennusta
Kidutuksen uhreiksi joutuneet lapset ja nuoret kokevat fyysisiä kipuja sekä univaikeuksia, paniikkioireita, eriasteista masennusta ja ahdistusta sekä psykoottisuutta. Sosiaalinen eristäytyneisyys on tavallista.
Hoidossa hyviä tuloksia on saavutettu taide- ja leikkiterapialla. Ennuste on sitä parempi mitä varhaisemmassa vaiheessa asiaan puututaan. Kuntoutuksella voidaan ehkäistä myös traumojen kumulatiivista vaikutusta, jossa seuraukset kasautuvat ja siirtyvät lähiomaisiin ja seuraaviin sukupolviin.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan analyysin mukaan ilman apua jäävillä maahanmuuttajataustaisilla lapsilla ja nuorilla on kantaväestöön nähden kolminkertainen riski syrjäytyä.
lehti 