Aalto-yliopiston tutkijat ovat ensimmäistä kertaa onnistuneet todistamaan, etteivät revontuliin liittyvät äänet ole vain kansantaruja tai harha-aistimuksia. Liettuassa järjestettävässä tieteellisessä kongressissa esitellään tällä viikolla tutkimus, jossa osoitetaan äänten syntyvän vain noin 70 metrin korkeudessa.
− Tutkimus todistaa, että ihmiset voivat kuulla revontulien aikana niihin liittyviä ääniä. Aiemmin tutkijat ovat sanoneet, että revontulet ovat liian kaukana, jotta ihmiset voisivat kuulla niistä ääniä. Tämä on totta. Uusin tutkimuksemme osoittaakin, etteivät äänet synny kaukana näkemissämme revontulissa, vaan samat auringon hiukkaspurkaukset, jotka synnyttävät revontulia, voivat synnyttää myös äänilähteitä lähellä maanpintaa, kertoo professori Unto K. Laine Aalto-yliopistosta.
Tutkijat paikallistivat äänilähteet asentamalla kolme toisistaan erilleen sijoitettua mikrofonia havaintopaikalle, jossa revontulien ääniä nauhoitettiin. Tutkijat vertailivat mikrofonien tallentamia ääniä ja niiden ilmassa kulkeutumisesta johtuvia viiveitä, minkä ansiosta he saivat selville äänien syntypaikan. Havaintopaikalla nähtiin revontulia ja samaan aikaan myös Ilmatieteen laitos mittasi seudulta geomagneettisia häiriöitä, jotka vastasivat tyypillisiä revontulitilanteita.
Pauketta, kohinaa, rätinää
Äänien syntymekanismien yksityiskohdat ovat yhä arvoitus tutkijoille. Ääniä ei myöskään esiinny säännöllisesti revontulien aikana.
Nyt nauhoitetut äänet ovat vaimeita, lyhytkestoisia paukahduksia. Ne ovat niin hiljaisia, että vain vaivoin erottuvat ympäristön kohinasta. Revontuliin liittyviä ääniä kuulleet ovat kuitenkin usein kuvailleet ääniä myös etäisenä kohinana ja rätinänä. Tutkijat pitävät tämän takia mahdollisena, että äänten syntymekanismeja on useita ja että äänilähteiden etäisyydet maanpinnalta voivat vaihdella.
Katso Aalto-yliopiston video aiheesta alta.
uutiskirje 
