Kevään tulvahuiput joissa pienenevät ja aikaistuvat. Talvi- ja syysvirtaamat kasvavat.
Suurien, esimerkiksi kerran sadassa vuodessa tapahtuvien, virtaamien ennustetaan keskimäärin pienevän vuosisadan loppuun mennessä. Poikkeuksen tekevät Keski-Suomen suuret järvet, joissa virtaamien ennustetaan kasvavan.
Talvi- ja syysvirtaamat kasvavat Pohjois-Suomessa, rannikkoseuduilla, suurten järvien alueella sekä niiden laskujoissa. Filosofian maisteri Eliisa Lotsari kertoo, että esimerkiksi Kokemäenjoessa Porin kohdalla talvella ja syksyllä keskivirtaamat voivat jopa kaksinkertaistua.
Suurten tulvavirtaamien ennustetaan kasvavan Kokemäenjoella. Joidenkin ennusteiden mukaan kevättulva saattaa hieman aikaistua. Lumensulamisen ajoittuessa nykyistä aikaisemmaksi keväällä, voi nykyisen kevättulvan keskivirtaama laskea nykyisestä 350 kuutiometristä sekunnissa 150–200 kuutioon. Ennuste ulottuu vuosille 2070–2100.
Pohjois-Suomen joissa lumen sulamisvesien aiheuttama tulvahuippu aientuu muutamalla viikolla.
Ilmastonmuutoksen vuoksi sademäärien on tutkimusten mukaan laskettu keskimäärin lisääntyvän. Alueelliset erot virtaamien muutoksessa ovat kuitenkin suuria. Niillä alueilla, missä virtaamien kasvua ennustetaan, eroosio ja mereen joutuvien ravinteiden määrä lisääntyy.
Hyötyä tulvariskien arvioinnissa
Lotsarin tutkimusta voidaan hyödyntää tulvavaaran -ja riskien arvioinnissa, jota EU suosittaa tehtävän. Sitä voidaan käyttää myös apuna jokiympäristöjen suunnittelussa.
Tutkija selvitti myös, millaisia muutoksia on odotettavissa eroosioon ja sedimentin kasautumiseen.
Tutkimuksessa käytettiin hyväksi useita ilmaston muutoksen skenaarioita sekä vesistö- ja virtausmallinnuksen tuloksia. Lotsarin väitöskirja tarkastetaan lauantaina Turun yliopistossa.
uutiskirje 
