Viime vuonna metallien jalostuksen osuus Suomen kokonaisviennistä oli 14 prosenttia eli joka seitsemäs vientieuro tuli metallien jalostuksesta. Tämän alan maailmanlaajuisilla markkinoilla on äärimmäisen kova kilpailu. Toistaiseksi Suomi on tässä kilpailussa pärjännyt, mutta miten käy tulevaisuudessa? Tätäkin kysymystä pohdittiin tiistaina SuomiAreenan Suomen vientiä ja teollisuutta pohtineessa tilaisuudessa Harjavallassa.
– Ne maat pärjäävät, jotka osaavat rakentaa yhä tehokkaammin vähemmästä raaka-ainemäärästä enemmän hyvinvointia. Uskon tämäntyyppisen teollisuuden tulevan menestymään Suomessa, sanoi ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.).
Etlan projektijohtaja Timo Nikinmaa muistutti Suomen olevan kooltaan niin pieni talous, että sen on pakko käydä kauppaa. Kauppa puolestaan pakottaa valmistamaan tavaroita, joilla on ulkomailla kysyntää. Toisaalta joudumme myös tuomaan tavaroita ja tuotteita, koska kaikkea tarpeellista ei kotimaassa valmisteta tai niitä ei olosuhteista johtuen ole luonnostaan tarjolla.
– Pieni teollisuuden bkt-osuus ja iso vaihtotaseen vaje liittyvät toisiinsa. Tästä USA on hyvä esimerkki. Saksa on taas käänteinen esimerkki. Suomen tilanne on tällä hetkellä sellainen, että emme maksa viennillä kaikkea sitä mitä tuomme. Siksi me velkaannumme.
Työ tuo hyvinvointia
Kansanedustaja Jari Myllykosken (vas.) mielestä teollisuuden työpaikat ovat edelleenkin arvokkaita, koska me elämme työstä. Ei riitä, että meillä ylipäätään on teollisuutta, me tarvitsemme tähän maahan lisää teollisuutta.
– Tavallisen ihmisen hyvinvoinnin perustana on työpaikka, Myllykoski korosti.
Hän vaati kotimaisen teollisuuden aseman turvaamista teollisuutta suosivalla energiapolitiikalla ja ammatillista koulutusta kehittämällä. Aivan ensimmäiseksi pitäisi remontoida ammattikorkeakouluista ainakin ne linjat, jotka kouluttavat väkeä teollisuuden tarpeisiin.
Konecranesin toimitusjohtaja Pekka Lundmark oli Myllykosken kanssa samaa mieltä. Ammattikorkeakoulujen opetustarjonta pitäisi muuttaa enemmän työelämälähtöiseksi. Niistä valmistuneilla on oman alansa teoriapuoli kyllä hallinnassa, mutta heillä on suuria puutteita työelämän perusasioissa.
Lundmarkin mielestä teollisuuden vähentyneet investoinnit ja työpaikkojen karkaamiset muualle johtuvat toimintaympäristön aiheuttamasta kustannustason jatkuvasta noususta. Hän vaati hallitusta ja eduskuntaa pikaisesti lopettamaan teollisuuden toimintaympäristön jatkuvan heikentämisen.
– Enkä puhu pelkästään palkoista, tämä on paljon monimutkaisempi kysymys.
Maanantaina alkanut ja perjantaina päättyvä seitsemäs SuomiAreena järjestää lähes sata tilaisuutta, joista suurin osa pidetään Porissa.
uutiskirje 
