Lukiolaisista 63 prosenttia voisi kuvitella äänestävänsä vihreitä, 55 prosenttia kokoomusta ja 41 prosenttia SDP:tä. Vasemmistoliiton äänestämistä voisi ajatella 30 prosenttia. Kristillisdemokraatit on vähiten suosittu puolue (11 prosenttia).
Oppositiopuolueiden kesken ero on selvä: keskustaa voisi äänestää 40 prosenttia ja Perussuomalaisia 15 prosenttia.
Tulokset selviävät Suomen Lukiolaisten Liiton (SLL) julkaisemasta tutkimuksesta, johon vastasi liki 4 500 lukiolaista.
Lukiolaisten äänestysaikeet vaihtelevat jossain määrin sukupuolen mukaan. Kokoomus, perussuomalaiset ja SDP ovat selkeämmin lukiolaispoikien kuin -tyttöjen mieleen. Vihreiden suosio taas on merkittävästi suurempaa tyttöjen kuin poikien parissa.
Enemmistö pitää äänestämistä velvollisuutena
Liki puolet lukiolaisista kokee puoluepolitiikan kiinnostavaksi. Puolueen jäsenyyttä voisi harkita sama määrä. Puolueiden nuorisojärjestöjen toimintaan voisi liittyä joka kolmas.
SLL:n puheenjohtaja Veera Svahn kannustaa puolueita lähestymään rohkeasti lukiolaisia ja lukioita.
– Lukiolaiset ovat ikäluokkansa aktiivisinta kaartia. Heille on tarjottava lisää konkreettista tietoa myös puoluepolitiikasta. Puolueiden säännöllinen esittäytyminen esimerkiksi yhteiskuntaopin tunneilla hyödyttäisi niin lukiolaisia kuin edustuksellista demokratiaamme.
Lukiolaisista vain seitsemän prosenttia katsoo äänestämisen olevan merkityksetöntä, 79 prosenttia kokee sen kansalaisvelvollisuudeksi. Kuntavaaleissa uurnille aikoo varmasti kaksi kolmesta äänestysikäisestä lukiolaisesta, pojat hieman tyttöjä varmemmin. Lukiolaisten enemmistö laskisi kuntavaalien äänestysikää 16 ikävuoteen.
Kymmenesosa valmis mellakoimaan
Tutkimuksessa kysyttiin myös lukiolaisten mielipiteitä yhteiskunnallisista vaikuttamisesta ja yleisistä poliittista kysymyksistä, kuten eläkeiän nostamisesta ja syrjäytymisestä.
Suosituimmaksi vaikuttamisen väyläksi kyselyssä nousee adressi tai vetoomus, joilla olisi valmis vaikuttamaan 79 prosenttia vastaajista. Myös kansanäänestys, keskustelu sosiaalisessa mediassa ja kulutus- ja elämäntyylivalinnat nähdään usein itselle mahdollisina keinoina.
Henkilöihin kohdistuvaa väkivaltaa ja omaisuuden vahingoittamista olisi valmis tekemään vain muutama prosentti. Noin kymmenesosa vastaajista olisi valmis mellakoimaan.
Vastauksissa korostuu toive, että eläkeikärajaa ei tulisi nostaa. Toisaalta moni on myös huolissaan siitä, riittävätkö eläkkeet tulevaisuudessa enää heille itselleen. Nuorien ajaminen opintoputkeen nähdään myös monesti kyseenalaisena, väärät päätökset pelottavat.
Nuorten syrjäytymistä lukiolaiset ehkäisisivät panostamalla koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon, turvaamalla perustoimeentulon ja tekemällä opintotuesta riittävän suuruisen.
lehti 