Naisia on kunnallisvaaleissa ehdolla vähemmän kuin neljä vuotta sitten. Naisia 37 125 ehdokkaasta on 38,8 prosenttia, kun heidän osuutensa äänioikeutetuista on yli 51 prosenttia.
Vuoden 2008 kunnallisvaaleista naisten osuus ehdokkaista väheni 1,6 prosenttiyksikköä.
Vain vihreiden ehdokaslistoilla on naisenemmistö. Perussuomalaiset ovat selkeimmin miesten puolue, sillä heidän listoillaan ehdokkaista naisia on vain 23 prosenttia.
Keskustalla, kokoomuksella, SDP:llä ja vasemmistoliitolla naisehdokkaiden osuus on 40 prosentin vaiheilla.
Keski-ikä nousee hieman
Ehdokkaiden keski-ikä on noin 49 vuotta. Se on noussut viime vaaleista noin vuodella.
Miesehdokkaiden keski-ikä on nyt vajaat 50 vuotta ja naisten kolme vuotta vähemmän.
Nuorekkain ehdokaslista on vihreillä, joiden ehdokkaista noin 40 prosenttia on alle 40-vuotiaita. Kaikista ehdokkaista alle 40-vuotiaita on 27 prosenttia.
Alle 5 000 asukkaan kunnissa ehdokkaista lähes 40 prosenttia on keskustan listoilla. Kuntakoon kasvaessa tilanne tasoittuu. Mitä suurempiin kuntiin mennään, sitä suurempi osuus ehdokkaista on SDP:llä ja kokoomuksella.
Maahanmuuttajilla aliedustus
Ruotsinkielisiä ehdokkaita vaaleissa on noin 2 000 ja saamenkielisiä 37.
Muita kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvia on ehdolla kaikkiaan 680, mikä on 141 enemmän kuin viime kunnallisvaaleissa.
Venäjää äidinkielenään puhuvia on 172 ja viroa puhuvia 66.
Ulkomaalaistaustaisia on ehdolla vaaleissa vähemmän kuin on heidän osuutensa väestöstä. Ulkomaalaistausta on vajaalla 5 prosentilla äänioikeutetuista.
Oppineet vihreät
Ehdokkaat ovat käyneet kouluja selvästi enemmän kuin äänioikeutetut keskimäärin. Perusastetta korkeampi koulutus on vajaalla 85 prosentilla ehdokkaista, kun äänioikeutetuista vastaava osuus on vajaat 69 prosenttia.
Opillista sivistystä ovat eniten hankkineet vihreiden ehdokkaat. Heistä yli puolella on korkeakouluasteen tutkinto. RKP:n ja kokoomuksen ehdokkaista yli 40 prosentilla on korkeakoulututkinto, kun SDP:n ehdokkailla vastaava osuus on runsaat 20 prosenttia.
Vasemmistoliiton ehdokkaista vajaat 17 prosenttia on hankkinut korkeakoulututkinnon ja perussuomalaisten 13 prosenttia.
Lähes joka neljäs perussuomalaisten ehdokas on jättänyt koulunkäynnin perusasteelle.
Duunarit ja toimihenkilöt
Toimihenkilöitä ehdokkaista on yli 40 prosenttia, kun heidän osuutensa äänioikeutetuista on noin 30 prosenttia. Vihreiden, RKP:n ja kokoomuksen ehdokkaista useampi kuin joka toinen on toimihenkilö.
Keskustan ehdokkaista 14 prosenttia on maatalousyrittäjiä. Muita yrittäjiä on eniten kokoomuksen listoilla, noin 13 prosenttia puolueen ehdokkaista.
Vasemmistoliiton ehdokkaista on työntekijöitä noin neljännes ja perussuomalaisten noin viidennes.
Julkinen sektori jyrää
Äänioikeutetuista alle 30 prosenttia on töissä julkisella sektorilla. Yli 60 prosenttia työskentelee yksityisellä sektorilla ja yrittäjinä on noin 10 prosenttia. Ehdokkaita julkinen sektori ja erityisesti kunnat työllistävät enemmän kuin äänestäjiä keskimäärin.
Vihreiden ja SDP:n ehdokkaista yli puolet on töissä kunnalla tai valtiolla.
Ehdokkaat ovat paremmin koulutettuja ja heidän työllisyytensä on parempi kuin äänioikeutetuilla. Tämä selittää sitä, että myös ehdokkaiden tulotaso on parempi.
Äänioikeutettujen mediaanitulo vuonna 2010 oli 21 500 euroa, ehdokkaiden 8 400 suurempi eli 29 900 euroa.
Ehdokasmäärä väheni
Kunnallisvaaleissa on ehdolla kaikkiaan 37 125 ehdokasta. Se on noin 1 400 ehdokasta vähemmän kuin neljä vuotta sitten.
Perussuomalaiset lisäsivät ehdokasmääräänsä runsaasti, vihreät hieman. Muiden puolueiden ehdokasmäärä laski.
Perussuomalaisten ehdokasmäärä enemmän kuin kaksinkertaistui 1 840:stä 4 400:aan.
Eduskuntapuolueista suurin pudotus oli keskustalla, joka sai liikkeelle lähes 1 600 ehdokasta vähemmän kuin vuoden 2008 kunnallisvaaleissa. Puolueella on kuitenkin ehdokkaita selvästi eniten, 8 400.
uutiskirje 
