Kuntauudistus 2014–2017
Uusimman kuntauudistuksen tavoitteeksi on ilmoitettu kuntarakenne, joka turvaa palvelujen järjestämisen yhdenvertaisesti koko maassa sekä vahvistaa kuntien edellytyksiä vastata itsenäisesti peruspalvelujen järjestämisestä. Lisäksi tarkoituksena on vahvistaa kuntataloudeltaan nykyistä vakaampien kuntien muodostamista.
Aiemmin Suomessa on yritetty toteuttaa Kunta- ja palvelurakenneuudistus eli Paras-hanke (2007–2012) ja vuosien 1961–1982 suuri kuntauudistus.
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) sanoi syyskuussa, että ”lähes kaikkien kuntien, voi sanoa kaikkien kuntien, on ensi vuonna tehtävä kuntaliitosselvitys”. Suomen historiallisen kuntauudistuksen olisi tarkoitus edetä nopeasti: uudistusta säätelevä lakiesitys eduskunnalle tänä syksynä, päätökset kuntaliitoksista kevääksi 2014.
– Aikataulu on todella kunnianhimoinen. Tällä hetkellä näyttää kovin vaikealta, että se toteutuisi, entinen alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen (vas.) sanoo eduskunnan neuvotteluhuoneessa.
Korhonen on luvannut kertoa Kansan Uutisten Viikkolehdelle kuntauudistuksesta.
Väestön vanheneminen on perussyy kuntauudistukseen. Lapsia syntyy aiempaa vähemmän, työssäkäyvien osuus väestöstä pienenee ja eläkeläisten osuus kasvaa. Tämän pitkään tiedetyn seikan taloudellisen merkityksen avaa väestöllisen huoltosuhteen käsite. Se tarkoittaa yhteiskunnan huollettavana olevien lasten ja eläkeläisten lukumäärän suhdetta kansantuotetta kokoon keräävän työikäisen väestön määrään. Ja se suhde heikkenee koko ajan.
– Tilanne on huolestuttava. Olemme menossa sitä tilannetta kohti, että jos emme pysty saamaan kustannuksien karkaamista hallintaan, kunnallisveroprosentit tulevat olemaan 25:n ja 35:n välillä. Eikä niitä halua kukaan maksaa, Martti Korhonen sanoo Viikkolehden haastattelussa.
Kansan Uutisten Viikkolehdessä 19. lokakuuta 2012 ilmestyneessä kuntaraportissa Martti Korhonen kertoo, miksi vahvan peruskunnan malli ei istu sellaisenaan koko maahan ja mitä pääkaupunkiseudun tulisi tehdä kuntauudistuksessa.
Kuntauudistus 2014–2017
Uusimman kuntauudistuksen tavoitteeksi on ilmoitettu kuntarakenne, joka turvaa palvelujen järjestämisen yhdenvertaisesti koko maassa sekä vahvistaa kuntien edellytyksiä vastata itsenäisesti peruspalvelujen järjestämisestä. Lisäksi tarkoituksena on vahvistaa kuntataloudeltaan nykyistä vakaampien kuntien muodostamista.
Aiemmin Suomessa on yritetty toteuttaa Kunta- ja palvelurakenneuudistus eli Paras-hanke (2007–2012) ja vuosien 1961–1982 suuri kuntauudistus.