KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Unohdettu mestari Fanny Churberg

Fanny Churberg: Kaski, aihe Uudeltamaalta, 1872, öljy.

Fanny Churberg: Kaski, aihe Uudeltamaalta, 1872, öljy. Kuva: Kuvataiteen keskusarkisto/Jukka Romu

Juha Drufva
1.11.2012 10.03
Fediverse-instanssi:

Kuvataiteilija Fanny Churbergin (184–-92) kiihkein luomiskausi osui yksiin Sakari Topeliuksen (1818–98) Maamme kirjan ilmestymisen aikoihin 1870-luvulla, jolloin suomalainen nainen haluttiin asettaa nyrkin ja hellan väliin.

Tuon ajan naiskäsityksen mukaan taiteeseen, kirjallisuuteen ja omiin opintoihinsa syventynyt nainen laiminlöi kotoiset velvollisuutensa.

Runebergin Maamme-laululle ja Fannyn maisemamaalauksille yhteistä on, että molemmista puuttuu ihmiset, ne suomalaiset, joiden katseltavaksi ja ihailtavaksi isänmaan maisemia tarjottiin tyyliin: ei laaksoa ei kukkulaa, ei vettä rantaa rakkaampaa kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fanny katseli luontoa romantiikan kautta, kuten Runeberg.

Fannyn teoksissa ihminen katoaa maisemaan tai näkyy siinä joko pienenä pisteenä tai vain poissaolonsa kautta. Fanny kuvasikin mieluummin ihmisten sijaan puita, joissa hän koki panteistisesti yksilöllisyyttä ja henkevyyttä.

Maisemamaalausten lumovoima säilynyt

Suomalaiset eivät sopineet yhteiseen 1800-luvun sääty-yhteiskunnan luokkakuvaan, kansa seisoi loitompana korven rajassa, maalauksellisena, ikään kuin taitavan teatterinjohtajan kädellä järjestettynä statistiryhmänä, sillä aikaa kun maan sivistynyt sääty ylioppilaineen teutaroitsi, kuten Eino Leino kuvasi 1906 ilmestyneessä teoksessaan ”Tuomas Vitikka.”

Fannyn maisemamaalaukset eivät ole kuitenkaan menettäneet 130 vuoden aikana lumovoimaansa, vaikka hänet on ehditty unohtaa jo moneen kertaan.

Amos Andersonin taidemuseossa esillä oleva Fanny Churbergin teosten laaja näyttely tuo katsojan eteen menneen ajan Suomen maisemat, ne, joita katutaide edelleen kopioi.

Aikalaistensa luontomaalareiden Wrightin veljesten sekä Topeliuksen järki- ja hyötyajattelusta poiketen Fanny katseli luontoa romantiikan kautta, kuten Runeberg.

Onkin mielenkiintoista seurata esimerkiksi ilmastonmuutoksen edetessä ja perinteisten luonnonmaisemien kadotessa tehometsätalouden ja monitoimihirviöiden tieltä, joutuvatko rationaalista taloudellista etua ajaneet Topelius ja Snellman antamaan yhä enemmän tilaa erämaaluontoa ylistäneelle Runebergille? Silloin myös Fannyn taiteen arvostus nousisi kenties arvoon arvaamattomaan?

Traaginen taiteilijakohtalo

Fannyn päätös pyrkiä taiteilijan ammatin huipulle liittyy 1872 valmistuneeseen maalaukseen Kaski, aihe Uudeltamaalta.

Riitta Konttisen mukaan Fannyn työtapa kuvastaa 1700-luvun maisemataiteesta periytynyttä käsitystä taiteilijan järjestelevän käden merkityksestä:

”Perinteistä akateemista maisemamaalaria ei kiinnostanut ”raaka” luonto, jonka kuvaamista pidettiin pelkkänä jäljentämisensä. Taiteilijan tuli luomisprosessinsa kautta jalostaa se, ja jalostusprosessissa oli huomioitava tietyt säännöt.”

Fanny opiskeli sekä Dusseldorfissa että Pariisissa.

Fanny Churbergin kohtalo oli traaginen. Hänen nuorempi veljensä Torsten kuoli tuberkuloosiin 30-vuotiaana ja toinen veli Waldemar joutui mielisairaalaan ja vankilaan ampuessaan yliopiston luona kadulla marraskuussa 1889 entistä fennomaani-ystäväänsä, Yrjö-Sakari Yrjö-Koskisen veljeä Jaakko Forsmania. Waldemar vapautui vasta sisarensa kuoltua.

Fanny lopetti maalaamiseen 1880 ja omistautui kiihkeästi taidekäsitöiden edistämiseen. Herkän taiteilijan mielenterveys horjui ja hän kuoli Helsingissä 47-vuotiaana toukokuun 10. toukokuuta 1892.

Kaksi päivää myöhemmin Uusi Suometar totesi:”Pitkällinen ja kova kärsimys on loppuun kamppailtuna. Henki, joka alati etsi kauneutta ja jaloutta, on päässyt satamaan kaiken kauneuden alkulähteille.”

Fanny Churberg 28.1.2013 saakka Amos Andersonin taidemuseossa (Yrjönkatu 27).

Näyttelyteos: Riitta Konttinen ”Fanny Churberg” (Otava).

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Arkistokuvassa San Salvadorin ympäristötuomioistuimen tuomari Samuel Lizama tarkastaa hakattua metsäaluetta Santo Tomásin osuuskunnan mailla San Luis Talpassa.

Keski-Amerikassa luonnonvarojen laiton kauppa ulottuu eläimistä metsiin ja kultaan

Denise Rudbergin Queen-trilogian päätös jatkaa sen kuvausta, millainen luolamiesten maa Ruotsi oli vain 50 vuotta sitten

Armeijan rakennelmia ja laajojen metsäalueiden raivauksia Armenian ja Azerbaidžanin rajalla Šikahoghin luonnonsuojelualueella. Armeniasta, Libanonista ja muilta konfliktialueilta kertynyt tieto osoittaa, ettei luonnon monimuotoisuuden suojelua voi tarkastella erillään sotien ympäristövaikutuksista.

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

Keskustan Anteilta Kurviselta ja Kaikkoselta on puhti pois.

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

 
05

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

20.11.2026

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

20.11.2026

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

20.11.2026

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

20.11.2026

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset