Vasemmistoliiton nuorimmat sukupolvet eivät tiedä, miltä vaalivoitto maistuu. Puolue voitti kunnallisvaalit 1992 ja eduskuntavaalit 1995. Sen jälkeen on pidetty 12 vaalit. Eurovaaleissa 2004 kannatus lisääntyi 0,1 prosenttiyksikköä. Kaikki muut vaalit vasemmistoliitto on hävinnyt.
Vuonna 1992 kannatus oli 11,7 prosenttia, jolla sai 1 128 valtuutettua. Ensi vuonna aloittavissa valtuustoissa vasemmistoliitolla on 640 paikkaa. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä on vähentynyt, joten nämä luvut eivät ole suoraan verrannollisia keskenään. Äänimäärät sen sijaan ovat. Näissä kuntavaaleissa vasemmistoliitto sai 199 312 ääntä. 20 vuotta sitten ääniä tuli 310 757.
Monesti aiemmin vaalitappion on selitetty olevan torjuntavoitto milloin milläkin tekosyyllä. Onneksi ei enää. Tasan kahdeksan prosenttia on vasemmistoliiton huonoin tulos ja sillä selvä.
Tuleeko uutta punavihreää suku-polvea sisään vähemmän kuin vanhaa, vain punaista, lähtee pois?
Miksi vasemmistoliitto häviää kaikki vaalit, sitä on erittäin vaikea tietää. Monien kommentoijien mielestä syy on hallitusyhteistyö kokoomuksen kanssa. Mikä sitten selittää kaikki oppositioasemasta toteutuneet tappiot? Viimeksi viime vuonna puolue sai edellisen historiansa huonoimman tuloksen oltuaan kahdeksan vuotta oppositiossa.
Toisten mielestä politiikka ei ole tarpeeksi radikaalia. Vasemmistoliiton vasemmalla puolella on kuitenkin kolme taatusti radikaalia puoluetta. Ne saivat yhteensä 12 000 ääntä ja yhdeksän valtuustopaikkaa koko maassa. Siihenkään suuntaan liikkuminen ei tunnu kovin järkevältä.
Kolmannet syyttävät liiallista punavihreyttä. Sen suunnan lipunkantajat olivat kuitenkin kaupunkiensa ääniharavia.
Mutta keitä ovat ne yli 100 000 äänestäjää, jotka ovat jättäneet vasemmistoliiton? Ovatko he niitä, joiden mielestä puolue keskittyy liiaksi maailmanparantamiseen ja liian vähän lähellä oleviin työn ja toimeentulon perusasioihin? Sillä niin on, jos siltä näyttää, vaikka päältä katsoen vasemmistoliitto näyttäisi olevan aktiivinen molemmissa. Vaalien jälkeen on iloittu siitä, että puolue uusiutuu. Mutta tuleeko uutta punavihreää sukupolvea sisään vähemmän kuin vanhaa, vain punaista, lähtee pois?
Ainakin yksi asia tuli vaalienalusviikoilla selväksi. Vasemmistoliitolla on massiivinen viestintäongelma. Puolue katoaa aika ajoin poliittisesta näkyvyydestä eikä tästä voi syyttää ilkeää porvarimediaa.
Vaalien alla korostui, ettei vasemmistoliitto usein edes osallistu käynnissä oleviin poliittisiin keskusteluihin. Toimitusten, myös KU:n, sähköpostit täyttyivät kokoomuksen, keskustan ja SDP:n edustajien nokittelusta, joka koski sote-uudistusta sekä palvelujen ulkoistamista. Vasemmistoliiton pitäisi olla molemmissa maan parhaimpia asiantuntijoita, mutta harvoissa puolueelta tulleissa viesteissä haukuttiin perussuomalaisia.
Poliittiseen keskusteluun osallistuminen ei tänä päivänä maksa juuri mitään. Sitä tehdään suurimmalta osalta sähköpostilla, blogeissa sekä Facebookissa. Kaikki ei mene tiedotusvälineissä läpi, mutta vasemmistoliiton keskeisten toimijoiden hiljaisuus ihmetyttää.