Vasemmiston tavoite kunnallisvaaleissa oli saada parempi kannatus kuin viime eduskuntavaaleissa. Tuloksemme oli kuitenkin 0,1 prosenttiyksikköä heikompi eduskuntavaaleihin nähden, joten kärsimme tappion.
Viime kunnallisvaaleihin nähden hävisimme 0,8 prosenttiyksikköä. Syitä on monia ja niitä on hyvä arvioida avoimesti yhdessä. Yksi tulokseen vaikuttanut seikka oli varmasti ehdokasasettelu. Meillä oli noin 600 ehdokasta vähemmän kuin edellisissä kunnallisvaaleissa.
Vaaleissa oli kuitenkin myös ilahduttavia asioita, joita nostin esille vaalien jälkeisenä päivänä blogissani näin:
”Vasemmiston vaalituloksessa oli muutakin positiivista kuin Helsingin vahva eteenpäin marssi. Eduskuntavaaleissa alkanut puolueen nuorennusleikkaus jatkui komeasti. Ennen vaaleja tiedettiin, että on iso haaste, kun ehdokasmäärä laski monien vuosikymmeniä hienoa työtä tehneiden valtuutettujen jäädessä syrjään. Nuoret täyttivät tämän aukon.
Nuoria naisia ja miehiä nousi komeilla äänimäärillä valtuustoihin ympäri Suomea. Ehkä huimimmat tulokset tekivät Turun ääniharava Li Andersson ja Oulun äänikuningatar Hanna Sarkkinen. Molemmat nuoret naiset pesivät kaikki kansanedustajat ja konkarit vaalipiireissään.
Tämä antaa jälleen lisäuskoa Vasemmiston tulevaisuuteen. Kunnallisvaalit olivat hyvä pohja, jolle rakentaa tulevia euro- ja eduskuntavaaleja. Silloin ei enää riitä pieni tappio vaan pitää ottaa voitot.”
Asko Mäki (KU 2.11.) oli tulkinnut tämän niin, että vähättelisin pitkään järjestötyötä ja kunnallispolitiikkaa tehneiden panosta. Siitä ei tietenkään ole kysymys.
Edelleenkin mediassa monesti annetaan kuvaa, että Vasemmistolla ei ole tulevaisuutta. Meidän hyvä kannatuksemme nuorten keskuudessa ja nuorten isot äänimäärät osoittavat, että puolueen työlle on jatkajia ja meillä on mahdollisuus tulevaisuudessa nostaa kannatusta.
Siitä meidän kaikkien puolueihmisten kannattaa olla iloisia: niin vuosikymmeniä arvokasta työtä tehneiden, meidän jo pitkään valtuustoissa olleiden kuin uusien nuorten kannattajien ja jäsenten.
uutiskirje 
