Eduskunta saa ensi vuonna käsiteltäväkseen ensimmäiset kansalaisaloitteet. Aloite pääsee eduskunnan käsittelyyn, mikäli sitä kannattaa vähintään viisikymmentätuhatta äänioikeutettua Suomen kansalaista kuuden kuukauden kuluessa.
Kansalaisaloite.fi -palvelussa on vireillä tällä hetkellä kymmenen aloitetta autoverolain kumoamisesta kotihoidontuen korottamiseen sekä kesäajasta luopumisesta neuvoa antavaan kansanäänestykseen Suomen jäsenyydestä Euroopan unionissa.
Oikeusministeriön järjestämässä tiedotustilaisuudessa Helsingissä kuultiin viime viikolla eri aloitteiden puuhahenkilöiden kokemuksia kansalaisaloitteiden tekemisestä.
Eläintensuojelijat ensimmäisinä
Animalian ja Luonto-Liiton aloite turkistarhauksen kieltämiseksi oli Suomen ensimmäinen kansalaisaloite, joka sai vaadittavat 50 000 nimeä täyteen.
Luonto-Liiton pääsihteeri Leo Stranius kertoi, että onnistuneen kampanjan taustalla oli huolellinen suunnittelu, useiden eri järjestöjen vahva kokemus kampanjoinnista, yritysten ja julkkisten tuki sekä ennen kaikkea osallistujien vankka usko keräyksen onnistumiseen. Turkistarhaton Suomi -aloitteen tekijät halusivat varmistaa median kiinnostuksen olemalla ensimmäinen vakavasti otettava kansalaisaloitekeräys. Siksi keräys suoritettiin paperikeräyksenä jo ennen sähköisen nimienkeruujärjestelmän avautumista, vaikka paperilappujen kerääminen onkin hankalampaa kuin sähköisen kannatusilmoituksen täyttäminen pankkitunnuksilla.
Stranius tietää, että kansanedustajien enemmistö ei ole turkistarhauksen lopettamisen kannalla. Seuraava vaihe onkin eri puolueiden kansanedustajien lobbaaminen. Tavoitteena on saada mahdollisimman moni kansanedustaja tietoiseksi turkistarhauksen epäkohdista ennen aloitteen päätymistä eduskunnan suuren salin äänestykseen.
Vahvempi kuin opposition lakiesitys
Lainsäädäntöneuvos Tuula Majuri oikeusministeriön lainvalmisteluosastolta kertoi, että kansalaisaloite rinnastetaan vähintään sadan kansanedustajan allekirjoittamaan lakialoitteeseen, joten sillä on valiokuntakäsittelyssä tosiasiallinen etusija muihin kansanedustajien lakialoitteisiin nähden.
Vanhempi eduskuntasihteeri Marja Wallin eduskunnan keskuskansliasta vahvisti, että eduskunnalla on velvollisuus ottaa kansalaisaloite viivytyksettä käsiteltäväksi ja että kansalaisaloitteet tullaan valiokuntakäsittelyssä rinnastamaan hallituksen esityksiin, jolloin niillä on paremmat mahdollisuudet tulla käsitellyiksi kuin opposition lakiesityksillä, jotka yleensä haudataan valiokuntiin. Wallinin mukaan kansanedustajan lakialoitteita tehdään vuosittain 120–200, joista vain noin kymmenen hyväksytään. Jos lakialoitteen käsittely valiokunnassa on kesken vaalikauden päättyessä, aloite raukeaa.
Viiniä ja energiajuomia
Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila kertoi Energiajuomat K16 -aloitteesta, jonka takana on 1 400 vanhempainyhdistystä. Kurttilan mukaan tätä aloitetta haluttiin nimenomaan lähteä keräämään paperilla, jotta oppilaiden vanhemmat innostuisivat tekemään asioita yhdessä. Kurttila pitää kansalaisaloitekeräystä ennen kaikkea oppimiskokemuksena. Toiminta on johtanut tuloksiin jo keräyksen aikana: esimerkiksi Iin kunnassa kaikki myyntipisteet ovat päättäneet olla myymättä energiajuomia alle 16-vuotiaille.
Juomiin liittyy myös viinikauppias Petri Viglionen ehdottama kansanäänestys mietojen alkoholijuomien myynnin vapauttamisesta. Tavoitteena on saada aikaan kansalaiskeskustelua Suomen alkoholipolitiikasta. Viglionen mielestä suora demokratia on iso muutos suomalaisessa yhteiskunnassa.
– Alkoholipolitiikka on vähän kuin turkistarhaus: se jakaa suomalaisten mielipiteitä jyrkästi, Viglione sanoo.
Kansalaiset on jätetty pois alkoholipoliittisesta keskustelusta. Nyt pitää saada selville, mitä ihmiset ajattelevat holhouksesta, Viglione perusteli aloitetta.
lehti 