Ei kai ole mikään yllätys, että Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla tukee tuoreessa kannanotossaan palkkojen nollakorotuksia ja vaatii yhteisöveron alentamista ja eläkeikärajan nostamista.
Tähän virteen on viime kuukausina totuttu, vaikka talouden näkymät eivät olekaan ihan niin synkät,kuin miltä aikaisemmin on näyttänyt. Vuosi sitten esimerkiksi luottoluokittaja Standard & Poor’s arvioi Suomen näkymät negatiiviseksi ja uhkasi luottoluokituksen alentamisella, mutta tällä viikolla totesi ne vakaiksi ja säilytti korkeimman mahdollisen eli AAA-luokituksen.
Etla on tehnyt Suomen taloustilanteesta oman analyysinsa, joka perustuu eri osa-alueiden arviointiin ja tunnuslukuihin. Niiden pohjalta se tekee sitten omat evästyksensä hallitukselle. Etlan ehdotukset muistuttavat aika paljon niitä linjauksia, joita on viime viikkoinakin kuultu Elinkeinoelämän keskusliiton edustajien suista.
Etlan linjaukset haiskahtavatkin poliittisilta kannanotoilta.
Etlan mielestä yhteisövero pitäisi laskea nykyisestä 24,5:stä 20 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä ja samalla korottaa arvonlisäveroa niin, että etusijalla olisi alennettujen kantojen nostaminen kohti yleistä kantaa. Tutkimuslaitos esittää myös eläkkeelle siirtymisen ikärajaksi 65 vuotta niin, että kymmenen vuoden siirtymäaika sitä kohti alkaisi 2016.
Etlan yksi tehtävä onkin analyysiensa pohjalta tarjota talouspolitiikan linjauksia. Sen kaivaman tutkimustiedon pohjalta olisi tosin voitu päätyä toisenlaisiinkin ehdotuksiin. Etlan linjaukset haiskahtavatkin poliittisilta kannanotoilta, jotka noussevat tutkimustietona esiin hallituksen niin sanotussa puolivälitarkastelussa helmi-maaliskuun vaiheessa.
Palkansaajajärjestöt varmaan osaltaan reagoivat siihen, että Etla pitää nollan tuntumaan sijoittuvia yleiskorotuksia lähimpien parin vuoden ajaksi hyvänä kompromissina.
Etlan mukaan Suomen kilpailukyvyn heikkeneminen on aito ongelma. Raportissa verrataan tilannetta ennen muuta Ruotsiin ja Saksaan, mutta kiinnitetään vähemmän huomiota muihin kauppakumppaneihin, jolloin kilpailukyvyn osalta todellinen tilanne saattaa vääristyä – ainakaan se ei ole yksiselitteinen.
Hallituksen kehysneuvottelujen kannalta on hyvä tieto, että Suomessa ei Etlan mukaan ole – toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa – markkinoiden aiheuttamaa pakkoa julkisen talouden välittömään kiristämiseen.