Turun yliopiston poliittisen historian professori Timo Soikkanen ei sanojaan säästele. Niin kauan kuin Turun Akatemiatalon juhlasaliin ei saada Aleksanteri I:n rintakuvaa takaisin, sali on raiskattu.
– Kyse on kansakunnan historiasta ennen Helsinkiä, Soikkanen alleviivaa.
Ja kyse ei ole siitä, että Turun ja Helsingin yliopistot taistelisivat pronssikuvan omistuksesta. Soikkasen mukaan Sollennitetssalen on Suomen Ruotsin vallan ajan historiallisesti ja arkkitehtonisesti merkittävin juhlasali.
– Ruotsin vallan ajan arvokkaimman juhlasalin saattaminen alkuperäiseen asuunsa on merkittävä teko koko maan historian ja kulttuurin kannalta, Soikkanen kirjoitti mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa.
Suomen kansan historian kannalta Soikkasen mukaan teos tulee palauttaa Turkuun entiselle paikalleen.
Turun vuoden 1827 palon jälkeen yliopisto siirrettiin Helsinkiin Venäjän käskystä. Neljä vuotta myöhemmin Akatemiatalon keisarin rintakuva ja talon ovet siirrettiin Helsinkiin.
Sisätiloihin tarkoitettu patsas on saanut virttyä ulkoilmassa Kansalliskirjaston puutarhassa Helsingissä vuodesta 1957 lähtien. Helsingin yliopisto on päättänyt siirtää veistoksen laitoksen päärakennuksen kolmanteen kerrokseen.
Patsas on ollut sisäpihalla rauta-aidan takana ihmisten katseilta pimennossa ja vaikeasti saavutettavissa.
Tehdään sitten vaikka duplikaatti
Soikkasen mukaan kyse ei ole kissanhännänvedosta Turun ja Helsingin välillä. Patsas kuuluu Turkuun sen historian vuoksi. Mutta myös siksi, että se on samalla avainosa Turun Akatemiatalon juhlasalin interiööriä. Salin arvo nousisi täydelliseksi, jos veistos saataisiin sinne.
Soikkasen mukaan patsaskiistassa pitäisi päästä ”jonkinlaiseen järkevään ratkaisuun”. Professorin mielestä veistoksesta voitaisiin valmistaa duplikaattikin niin, että kummallakin kaupungilla olisi oma ”Aleksanteri I”. Alkuperäisteos kuuluisi luontojaan Turkuun.
Soikkasen mukaan nyt ei ole kyse pronssireliefin omistusoikeudesta. Patsas voidaan kiikuttaa alkuperäiselle paikalleen, vaikka sen omistajana säilyy Helsingin yliopisto.
Arhinmäeltä penätään kantaa
Turun Sanomat toivoi pääkirjoitussivullaan, että kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas.) ottaisi myönteisen kannan veistoksen siirrolle. Samalla lehti muistutti, että ministeriössä työskentelee Arhinmäen valtiosihteeri Jarmo Lindén, Turun työläiskaupunginosan Raunistulan kasvatti.
Ulkomaanmatkalla ollut Arhinmäki ei tänään iltapäivällä ollut tavoitettavissa. Soikkasen mielestä kulttuuriministeri ymmärtää siirron Turkuun olevan oikea teko siitäkin huolimatta, että Arhinmäki on paljasjalkaisia helsinkiläisiä. Arhinmäki ei voi päättää patsaan kohtalosta, mutta hän voi vaikutta asiaan ministerin asemassaan.
Valtiaiden suosiossa
Akatemiatalo on ollut valtiaiden suosiossa niin Ruotsin kuin Venäjänkin vallan aikana. Kuningas Kustaa IV Aadolf ja kuningatar Fredrika Dorotea osallistuivat rakennuksen peruskiven muuraukseen vuonna 1802.
Aleksanteri I ihastui vuonna 1809 vielä hieman keskeneräiseen juhlasaliin ja lahjoitti tuntuvan rahasumman rakennustöihin.
Carl Christoffer Gjörwellin piirtämä rakennus on yksi Suomen merkittävimmistä esimerkeistä kustavilaisesta uusklassisesta tyylisuunnasta. Akatemiatalo on Turun hovioikeuden käytössä. Poikkeuksen tekee juhlasali, jota hallinnoi Turun yliopisto.
lehti 