Ympäristöministeriö tilaa Metsähallituksen luontopalveluilta selvitykset Salon Teijosta, Keski-Suomen ja Pohjois-Savon rajamailla sijaitsevasta Etelä-Konnevedestä, Pohjois-Pohjanmaalle ja osin Kainuuseen sijoittuvasta Olvassuosta sekä Lapin Käsivarren suurtuntureista.
Teijo edustaa kansallispuistojen joukossa uutuutena meren rantamaiseman ympäristöä. Metsähallituksen erikoistutkija Mikael Nordström kertoo Teijon edustavan meren rannalta kohoavaa karua kallioylänköä. Alueella tavataan Nordströmin mukaan suhteellisen runsaasti vähentymässä olevia metsoja sekä päiväpetolintuja, kalasääksiä ja kanahaukkoja.
Lähdesoilla kasvaa uhanalaisiksi luokiteltuja sammal- ja jäkälälajeja. Teijon nykyisellä retkeilyalueella on suoritettu hakkuita. Niissä ei Nordströmin mukaan ole kaikin puolin onnistuttu huomioimaan suojeluarvoja. Osa metsänhakkuista on tehty retkeilyharrastajien olosuhteiden parantamiseksi.
Kansallispuiston arvon saaminen auttaisi, että hakkuita voitaisiin rajoittaa suojelun ehdoilla. Valtio omistaa Teijossa 3 400 hehtaaria maata, jonka soveltuvuudesta kansallispuistoksi tehdään selvitys tämän vuoden aikana. Alueesta noin 1 500 hehtaaria on metsätalouskäytössä.
Teijon retkeilyalueella oli viime vuonna 70 000 kävijää, mitä Nordström pitää huomattavana lukuna.
– Varsin suosittu, Nordström arvioi.
Teijo sijaitsee Salon kaupungissa entisen Perniön kunnan alueella.
Suomessa on 37 kansallispuistoa, joiden yhteen laskettu pinta-ala on 9 796 neliökilometriä. Uusien puistojen selvityksen alla on yhteensä 419 000 hehtaaria valtion maata. Kaavailtujen kansallispuistojen pinta-ala tullee tästä jonkin verran pienenemään.
Matkailuvaikutukset myös selvitykseen
Kussakin selvityksessä kartoitetaan kohteen suojelun ja hoidon nykytila sekä alueen esittelyn ja retkeilykäytön edellyttämät palvelut itse selvitysalueella ja sen lähiympäristössä. Myös mahdollisen kansallispuistostatuksen merkitys seudun matkailun kehittämisessä sekä vaikutukset olemassa olevaan metsästyskäytäntöön arvioidaan. Mahdollisen kansallispuiston valtiontalouteen kohdistuvat perustamis- ja ylläpitokustannukset arvioidaan niin ikään samoin kuin myös odotettavissa olevat paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset, mikäli tämä on mahdollista.
Selvityksissä esitetään mahdolliselle kansallispuistolle rajaus tai niissä tarkastellaan eri rajausvaihtoehtoja nykyisten suojelupäätösten ja -ohjelmavarausten pohjalta. Rajaustarkastelut tai -esitykset tehdään puhtaalta pöydältä, vaikka osassa ministeriöön kesällä tulleista aloitteista oli jo mukana ehdotuksia rajauksiksi.
Yleisötilaisuuksia ja verkkokeskustelua
Selvitystyöt käynnistyvät eri puolilla maata neuvotteluilla sidosryhmien kanssa. Niiden jälkeen kustakin selvitystyöstä järjestetään alueella yleisötilaisuus sekä avataan mahdollisuus verkkokeskustelulle. Metsähallitus tiedottaa tilaisuuksista ja verkkokeskusteluista sidosryhmille verkkopalveluissaan, lehdistötiedotteilla ja sosiaalisessa mediassa.
Ministeriön tavoitteena on, että se saisi Metsähallitukselta kaikki selvitykset sidosryhmälausuntoineen viimeistään vuoden loppuun mennessä. Selvitysten perusteella ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) ja hallitus ratkaisevat, ryhdytäänkö lakiesitystä uudesta kansallispuistosta valmistelemaan. Lopulliset päätökset mahdollisten uusien kansallispuistojen perustamisesta tekee valtioneuvosto ja eduskunta.
Ympäristöministeri pyysi viime kesäkuussa, että kaikki uusia kansallispuistoja suunnittelevat tahot eri puolilla Suomea lähettäisivät aloitteensa ministeriöön. Aloitteet käsiteltiin syksyn aikana yhteisellä arviointikierroksella. Niinistö päätti marraskuussa viedä neljä aloitetta jatkovalmisteluun.