Sairaalahoitoon ei hakeuduta, koska ei ole varaa
Keskiviikkona julkistetun Kelan tutkimuksen mukaan lähes joka neljäs työmarkkinatuen ja työttömyysturvan saajista on joutunut olemaan nälässä. Myös sairaudenhoidosta on jouduttu tinkimään, eikä sairaalahoitoon ole ollut varaa hakeutua. Aineisto on kerätty ennen vuoden 2012 alussa tehtyä perusturvan korotusta.
Yksin asuva työmarkkinatuen saaja – useimmiten yksinäinen mies – on suurimmassa pulassa. Pankkilainan korkojen, vuokran ja laskujen maksaminen on viivästynyt useammin kuin muilla pienituloisilla.
Lähes puolet kaikista pienituloisista jättää hankkimatta vaatteita kuluneiden tilalle.
Toimeentulotukea haetaan usein lääkkeiden hankkimista varten. Kustannussyistä lääkkeitä jätetään hankkimatta eikä sairaalahoitoon hakeuduta. Kelan mukaan tasa-arvoinen hoito ei yllä kaikille.
Kaikki väestöryhmät haluaisivat alentaa maksujen omavastuita. Erityisesti terveydenhuollon asiakasmaksuihin ja lääkekustannusten omavastuisiin haluttaisiin reiluja alennuksia.
Ystävät ja sukulaiset lainaavat
Pienituloisten keinoja taloudellisista vaikeuksista selviytymiseksi ovat pankkien lainajärjestelyt ja ystäviltä tai sukulaisilta lainaaminen.
Pienituloiset ostavat ruokaa luotolla, mutta vähemmän kuin koko väestö. Myös leipäjonoihin ja diakoniatyön kautta saataviin avustuksiin turvaudutaan. Hieman yli puolet työttömistä hakee ilmaisia elintarvikkeita.
– Tämä selittää leipäjonojen pituuden, kertoo tutkija Yrjö Mattila Kansaneläkelaitokselta.
Saamelaisilla kaksinkertainen pärjäämisen pakko
Saamelaisten kulttuuriin kuuluu omillaan pärjääminen.
Vaikka tulot jäisivät alle vähimmäistoimeentulon, moni ei hae toimeentulotukea. Tutkimuksen mukaan syynä on haluttomuus tai tietämättömyys.
Tutkimusaineiston perusteella tämä tuli esille erityisesti kansaneläkettä nauttivien saamenkielisten kohdalla. Tutkija Tuuli Miettusen mukaan heillä on ”kaksinkertainen pärjäämisen pakko”. Asioimisen vaikeus äidinkielellä ja saamelaiseen kulttuuriin kuuluva omillaan pärjäämisen ihanne vaikeuttavat tuen hakemista.