Kansainväliseksi ongelmaksi muodostuneesta Iranin mahdollisesta ydinaseohjelmasta ulkoministeri Erkki Tuomioja sanoi, että ainoa tapa päästä eteenpäin ja varmistua asiasta on diplomaattinen ratkaisu:
– Sotilaallisen iskun jälkeen ydinaseohjelma varmaan käynnistettäisiin. Se pahentaisi tilannetta.
Tuomioja puhui tiistaina (12.3.) SaferGlobe Finlandin ja Rauhanpuolustajien Helsingissä järjestämässä keskustelutilaisuudessa Iran ei ole vain ydinohjelma. Hänen mielestään Iranin nykyhallinto käyttäisi maahansa kohdistuvaa sotilaallista iskua hyödykseen ja vahvistaisi asemaansa.
Iranissa uskotellaan, että hallinto halutaan kaataa ulkopuolisin voimin.
Tuomiojan arvion mukaan Iranin yhteiskunnan muutkin alueet pääsisivät kehittymään, kunhan kiistassa ydinohjelman sotilaallisesta puolesta päästäisiin ratkaisuun. Kansainvälinen yhteisö suhtautuisi ratkaisun jälkeen myönteisemmin Iraniin.
– Iranilla on oikeus rauhanomaiseen ydinohjelmaan, kuten muillakin.
Iranin demokratiassa puutteita
Helsingin yliopiston maailmankulttuurien tutkimuksen professori Hannu Juusola sanoi tilaisuudessa, että Iran on poliittisesti hajanaisessa tilassa ja että nykyhallintokin on keskenään ristiriidoissa.
– Vahvaa oppositiota Iranissa ei ole, mutta vallassa oleva regiimi on hajanainen ja pirstaleinen. Jos hallintoa vastaan hyökättäisiin, se käyttäisi sitä hyväkseen. Ulkopuolinen uhka ja sen liioittelu on tuonut tukea Iranin hallinnolle. Se on mielellään tukenut sitä ajatusta, että kansainvälinen yhteisö haluaa kaataa Iranin hallinnon. Se myy.
Vaikka Iranin yhteiskunnassa on Juusolan mukaan paljon demokraattisia tasavaltalaisia aineksia, olivat vuoden 2009 presidentin vaalit hänen mukaansa maan historian epärehellisimmät.
Ensi kesän 2013 presidentinvaalit kiihdyttävät Juusolan mukaan valtataistelua Iranissa:
– Regiimi elää historiansa epävarminta aikaa. Sen sisällä ei ole ideologisia eroja vaan kyse on valtataistelusta ja intresseistä.
”Suomen ay-liikkeen otettava kantaa Iraniin”
Kolmantena alustajana esiintynyt toimittaja-kirjailija Liisa Liimatainen sanoi, että iranilaista yhteiskuntaa vaivaa inflaatio ja suurtyöttömyys. Iranin virallinen työttömyysaste on 15 prosenttia, mutta Liimataisen mukaan nuorisotyöttömyys on oikeasti 75 prosentin luokkaa.
Liimataisen mukaan iranilainen ammattiyhdistysliike on suurissa vaikeuksissa. Useita maan ay-aktiiveja on vankilassa. Liimataisen mukaan Suomen ay-liikkeenkin olisi otettava kantaa Iranin ay-liikkeen toimintavapauksien puolesta.
– Kaikissa ihmisoikeusrikkomuksissa julkisuus on tärkeää. Nimettöminä vankilassa istuviin on helpompi kohdistaa mielivaltaa.
Liimataisen mukaan Iranin yhteiskunnan epävakauden keskeisimpiä lähteitä on yhteiskunnallinen kriisi, ihmisten pahat toimeentulo-ongelmat. Ihmisoikeuksien kannalta hän pitää suurena ongelmana, että oikeuslaitos on maassa poliittinen väline.
Paikalla ollut Iranin suurlähettiläs Seyed Rasoul Mousavi kiisti Juusolan ja Liimataisen väitteet vuoden 2009 vaalien epärehellisyydestä, mutta myönsi, että virheitä tapahtui.
Liimatainen vastasi:
– Vaaleissa oli muutakin kuin virheitä.
uutiskirje 
