Eduskunnan pitää hyväksyä itselleen pelisäännöt siitä, miten kansalaisaloitteiden käsittely etenee eduskunnassa. Turkistarhauksen kieltoa vaativa kansalaisaloite saa tässä olla tiennäyttäjänä.
Puhemiesneuvosto on siirtänyt lähetekeskustelun aloitteesta huhtikuun loppupuolelle. Ennen käsittelyn aloittamista onkin tarkoitus luoda yleistä ohjeistusta kansalaisaloitteiden käsittelylle. Pienestä aikalisästä ei ole haittaa, jos sen aikana todellakin löytyvät yhteisesti hyväksytyt pelisäännöt kaikkien kansalaisaloitteiden käsittelylle.
Eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen ehti jo saada aikaan pienen myrskyn vesilasissa verratessaan Helsingin Sanomien (12.3.) haastattelussa kansalaisaloitetta kenen tahansa kansanedustajan tekemään aloitteeseen. Kansanedustajien omat aloitteet etenevät todella harvoin eduskunnassa valiokunta- ja täysistuntokäsittelyyn.
Perustuslaki kuitenkin velvoittaa siihen, että kansalaisaloitteet on käsiteltävä valmistelevasti valiokunnassa ennen niiden tuloa täysistuntoon. Jos kansalaisaloitteet Tiitisen tapaan ikään kuin nollataan jo alkuunsa, niin mitä virkaa koko aloitteella on?
Tiitinen tosin piti myös mahdollisena sellaista tulkintaa, että kansalaisaloitteeseen voidaan suhtautua myös samalla tavalla, kuin suhtaudutaan sellaisiin kansanedustajien aloitteisiin, joilla on yli sata allekirjoittajaa. Näin puhemiesneuvosto myös toiminee ja esittänee käsittelyvaliokuntaa lähetekeskustelussa. Itse valiokunta voi päättää, ettei se ryhdy käsittelemään asiaa. Jos aloitteesta ei tehdä mietintöä, niin aloite raukeaa jo tässä vaiheessa.
Kansalaisaloite on uusi tapa saada kansalaisten ääni kuuluviin. Se on uudenlainen osallistumisen ja demokratian muoto. Siksi kansalaisten aktiivisuuteen onkin suhtauduttava kaikella sen ansaitsemalla vakavuudella ilman minkäänlaisia kommervenkkeja. Kansalaisaloitteet ansaitsevat aina perusteellisen keskustelun ja käsittelyn eduskunnassa.