KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Syliä, soppaa ja sitkeää johdonmukaisuutta

–Itsestään on pidettävä huolta, huonokuntoisena tätä työtä ei jaksa, sanoo Kirsti Kapanen. Puettavana on kaksivuotias Elli. Alina ja Konsta odottavat jo valmiina.

–Itsestään on pidettävä huolta, huonokuntoisena tätä työtä ei jaksa, sanoo Kirsti Kapanen. Puettavana on kaksivuotias Elli. Alina ja Konsta odottavat jo valmiina. Kuva: Jarmo Lintunen

Perhepäivähoitaja tekee pitkiä päiviä pienellä palkalla. Yli 30 vuotta alalla toiminut Kirsti Kapanen sanoo silti, ettei voisi parempaa työtä keksiä.

Anna Paju
24.3.2013 9.44

Perhepäivähoito

Perhepäivähoito on yleensä hoitajan omassa kodissaan tekemää lastenhoitotyötä. Perhepäivähoitoa tarjotaan pääasiassa kunnallisena, mutta myös yksityisenä hoitomuotona.

Kunnallisilta perhepäivähoitajilta vaaditaan yleensä perhepäivähoitajan ammattitutkinto tai muu hoito- tai kasvatusalan tutkinto (esim. lähihoitaja).

Helsingissä kunnallisia perhepäivähoitajia toimii nyt noin 300, koko maassa yli 8 000.

Vuonna 2013 kunnalliselle perhepäivähoitajalle maksettava korvaus aamiaisesta, väli- tai iltapalasta on 73 senttiä per lapsi, lounaasta 1,73 euroa ja muista kustannuksista 1,76 euroa.

Neljää kokopäiväistä lasta hoitavan perhepäivähoitajan bruttopalkka jää keskimäärin alle 1800 euron. Palkkoja on hankalaa verrata eri kuntien erilaisten käytäntöjen vuoksi. Tavallista on ollut esimerkiksi että oman sairaan lapsen hoitamiseen käytetty päivä on palkaton.

Kirsti Kapanen on herännyt ennen aamukuutta työpaikaltaan Helsingin Suutarilassa. Kotoaan siis. Tänään hoitolapsia on neljän sijaan vain kolme ja ohjelmassa on Naukujaiset. Muuten päivä on tyypillinen ja kestää kymmenen tuntia.

Yhdeksältä kaksivuotias Elli ja nelivuotias Alina ovat saaneet aamupalan ja Kapasen oma, jo aikuinen Elli-tytär tekee lähtöä kouluun. Kohta saapuu viisivuotias Konsta ja alkaa villasukkien, myssyjen ja haalarien pukeminen.

Kun Kirsti Kapanen aloitti perhepäivähoitajana vuonna 1977, se oli lapsettomalla nuorelle päiväkotiapulaiselle ”pakon sanelema juttu”. Muuta lastenhoitotyötä ei pienellä pohjoissatakuntalaisella paikkakunnalla ollut tarjolla.

ILMOITUS
ILMOITUS

Nyt päiväkodeissa ja kolmiperhehoitajana välillä työskennellyt, lastenhoitajaksi valmistunut Kapanen sanoo, ettei voisi parempaa työtä itse keksiä.

– Tykkään tehdä töitä kotona.

Koti tosin saisi olla isompi. Kapanen on hakenut kaupungilta suurempaa työsuhdeasuntoa rivitalokaksion tilalle, mutta niitä ei Suutarilassa ole.

– En voi muuttaa minne vaan, jos en tiedä onko sillä alueella riittävästi hoitolapsia. Enhän minä halua minnekään työttömäksi muuttaa.

Pääkaupunkiseudun perhepäivähoitajien yhdistyksen (JHL:n jäsen) yhtenä tavoitteena onkin työsuhdeasuntojen lisääminen perhepäivähoitajille ja vuokratason alentaminen.

Aktiivinen yhdistys järjestää retkiä, opinto- ja edunvalvontapäiviä. Kerran kuussa kokoonnutaan keskustelemaan ajankohtaista asioista.

Ei yksin neljän seinän sisällä

Suutarila oli Helsingin ensimmäisiä alueita, joissa perhepäivähoitajien työtä on tehty 4–6 hoitajan tiimeissä. Yhdessä järjestetään monenlaista toimintaa: jumppaa, lauluhetkiä, Montessori-kerhoa, puistossa tavataan päivittäin.

– Koen että mulla on aina työkaveri, sanoo Kirsti Kapanen.

– Tämä ei ole samalla tavalla yksinäistä työtä kuin aikoinaan, työtä ei enää tehdä yksin neljän seinän seinällä.

Hoitajan työ on fyysistä, siinä puetaan, riisutaan, nostellaan, kumarrellaan, kerätään leluja lattialta ja hiekkalaatikolta, katetaan ja korjataan ruokapöytää, putsataan lumisia ja hiekkaisia vaatteita, siivotaan ja järjestellään, työnnetään rattaita, istutaan lattialla, ripustetaan vaatteita kuivumaan, pestään pyllyjä, seistään puistossa pakkasessa.

Perhepäivähoitajien eläkeikä on 64 vuotta. Moni jatkaa senkin jälkeen.

– Olen nauranut, että rollaattorin kanssa juoksen sitten tuolla lasten perässä. Jos olen tällaisessa kunnossa, jaksan ehkä vielä sen kymmenen vuotta.

Koko Suomen perhepäivähoitajakaarti on ikääntymässä, hoitajien keski-ikä on viidenkymmenen paremmalla puolella. Kun nykyiset hoitajat eläköityvät, kunnissa kaivataan kipeästi uusia.

Piparkakkuhiiriä ja kissalauluja

Tänään vietetään kuuden hoitajan ja parinkymmenen lapsen voimin Naukujaisia.

Lapset saavat maaliskuussa mouruavien kollikissojen kunniaksi pukeutua ja eläytyä kissoiksi: latkia maitoa lautaselta ja syödä hiirenmuotoisia herkkuja. Piparkakkuhiirien hännät on tehty lakritsinauhasta.

Kissapukuja ja hiiriherkkuja myöten kaikki on hoitajien itse valmistamaa. Lapsille tehdään myös kissamaiset kasvomaalaukset ja laululeikeissä seikkailevat kissat.

Kun laulut on laulettu ja hiirikakut syöty, on taas pukemisen aika. Kymmenet sukat, kypärämyssyt ja goretex-saappaat saadaan oikeiden omistajien ylle ja kohta ollaan matkalla puistoon.

Ulkoilun jälkeen (ja kun vaatteet on ripustettu naulakoihin ja kädet pesty) syödään Kapasen aamulla valmistama jauhelihakeitto. Uunissa muhinut soppa maistuu kaikille.

Päiväkotien kuuden viikon ruokalista on hyvä apu lasten lounaita ja välipaloja suunnitellessa, vaikkei Kapanen sitä orjallisesti noudatakaan. Ruokaostokset autoton nainen hoitaa kävellen tai bussilla.

Johdonmukaista kasvattamista

Kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa vaatii Kapasen mielestä hyviä vuorovaikutustaitoja. On osattava kuunnella vanhempia ja kertoa heille suoraan lapsen kuulumiset, käydä varhaiskasvatussuunnitelmat läpi heidän kanssaan.

Raskaimpia ovat tilanteet, jolloin ryhmässä on paljon erimielisyyksiä tai ns. haastava lapsi. Silloin tämä vie hoitajan kaiken huomion. Näissä tilanteissa esimiehen ja kollegojen tuki on tärkeää.

– Parasta tässä työssä on se, että pystyy huomioimaan joka ikisen lapsen ja antamaan heille aikansa. Kun itse arvostaa työtään, se näkyy myös ulos.

– Tärkeintä kasvatustyössä on johdonmukaisuus ja tasapuolisuus.

Laajempi reportaasi perhepäivähoitajan työstä ilmestynyt Kansan Uutisten Viikkolehdessä 22. maaliskuuta.

Perhepäivähoito

Perhepäivähoito on yleensä hoitajan omassa kodissaan tekemää lastenhoitotyötä. Perhepäivähoitoa tarjotaan pääasiassa kunnallisena, mutta myös yksityisenä hoitomuotona.

Kunnallisilta perhepäivähoitajilta vaaditaan yleensä perhepäivähoitajan ammattitutkinto tai muu hoito- tai kasvatusalan tutkinto (esim. lähihoitaja).

Helsingissä kunnallisia perhepäivähoitajia toimii nyt noin 300, koko maassa yli 8 000.

Vuonna 2013 kunnalliselle perhepäivähoitajalle maksettava korvaus aamiaisesta, väli- tai iltapalasta on 73 senttiä per lapsi, lounaasta 1,73 euroa ja muista kustannuksista 1,76 euroa.

Neljää kokopäiväistä lasta hoitavan perhepäivähoitajan bruttopalkka jää keskimäärin alle 1800 euron. Palkkoja on hankalaa verrata eri kuntien erilaisten käytäntöjen vuoksi. Tavallista on ollut esimerkiksi että oman sairaan lapsen hoitamiseen käytetty päivä on palkaton.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Hanna Sarkkinen.

Kansanedustaja ihmettelee hallituksen taloudenpitoa: ”Rahaa ei ollut, kunnes sitä olikin”

Orpon hallitus leikkaa taiteelta ja kulttuurilta.

Taide ja kulttuuri puhdasta bisnestä? – Hallitus puhuu ”luovasta taloudesta”

Päivi Räsäsen aborttipuheet herättävät huolta.

Minja Koskela varoittaa uskonnon varjolla politisoimisesta: ”Päivi Räsäsen aborttipuheet vaarallisia”

Puoluesihteeri Anna Mäkipää.

Vasemmistoliiton puoluesihteeri lupaa: ”Jos kilpailevilla listoilla olleet henkilöt pyrkivät puolueen jäseneksi toisen yhdistyksen kautta, puoluehallitus ryhtyy toimiin”

Uusimmat

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Hanna Sarkkinen.

Kansanedustaja ihmettelee hallituksen taloudenpitoa: ”Rahaa ei ollut, kunnes sitä olikin”

Orpon hallitus leikkaa taiteelta ja kulttuurilta.

Taide ja kulttuuri puhdasta bisnestä? – Hallitus puhuu ”luovasta taloudesta”

Päivi Räsäsen aborttipuheet herättävät huolta.

Minja Koskela varoittaa uskonnon varjolla politisoimisesta: ”Päivi Räsäsen aborttipuheet vaarallisia”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Orpon hallitus panee työttömät yhä ahtaammalle: Yhdestä virheestä seuraa työttömyysturvan menetys

 
02

SAK ihmettelee: Orpon hallitus hommasi kuskejaan yrittäjinä pitävän Woltin pomon Geneveen lobbaamaan työntekijöiden asemasta

 
03

Ammattikouluissa ei tuhottu vain yleissivistystä: ”Myös ammatillisissa aineissa rima laskettiin lattian tasolle”

 
04

Minja Koskela varoittaa uskonnon varjolla politisoimisesta: ”Päivi Räsäsen aborttipuheet vaarallisia”

 
05

Valtio otti viisi miljardia velkaa korkojärjestelyihin, vaikka valtiovarainministeriön työryhmä oli suositellut tekemään toisin – ”Sitä on aika vaikea ymmärtää”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Vasemmistoliiton puoluesihteeri lupaa: ”Jos kilpailevilla listoilla olleet henkilöt pyrkivät puolueen jäseneksi toisen yhdistyksen kautta, puoluehallitus ryhtyy toimiin”

11.06.2025

Vasemmistoliiton Pekonen oikaisee Ylen uutista puolustusmenojen kasvattamisesta: ”Tässä on nyt vedetty hieman mutkia suoraksi”

11.06.2025

Vasemmistoliitto vaatii Turulta apua Gazaan

11.06.2025

Eläintuotannon ytimessä on kiusallinen ja ratkaisematon ristiriita – eikä se koske vain eläinoikeuksia

11.06.2025

Lastensuojelun yksityistäminen on tehnyt toiminnasta epävakaata – ”Pitkään ajateltiin, että lapsilla ei pitäisi tehdä voittoa”

11.06.2025

Vasemmistoliiton Sarkkinen: Ensi viikolla Suomen olisi hyvä tunnustaa Palestiina

10.06.2025

Vasemmistoliitto kehitti uuden juhlapäivän kesäkuulle

10.06.2025

Suomalaisen luontojalanjäljestä valtaosa muodostuu ruuasta – kansalaisen osuus laskettiin ensimmäisenä maailmassa

10.06.2025

Vasemmistoliiton Honkasalo on huolissaan Madleen-laivan aktivisteista: ”Suomen hallitus ei voi katsoa sivusta”

09.06.2025

Vasemmistoliiton mepit vaativat helpottamaan investointeja: Ilmasto puolustuksen rinnalle

09.06.2025

Puolustusbudjetti nousee huimasti – ”Mistä rahat?” vasemmistoliiton Koskela kysyy

09.06.2025

Hoivatyötä ja hitaan kuoleman arvoitus Eija Laineen harvinaisen kypsässä esikoisdekkarissa Keisarinvihreä

08.06.2025

Itä-Afrikan konfliktialueiden siviileiltä loppuvat pakopaikat

08.06.2025

Mangrovet suojaavat elämää ja elinkeinoja Bangladeshin rannikoilla

08.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään