KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Kekkonen olisi ollut ihana appiukko

Rosa Liksom tarkastelee Urho Kekkosta mielenkiintoisena ihmisenä.

Rosa Liksom tarkastelee Urho Kekkosta mielenkiintoisena ihmisenä. Kuva: Jarmo Lintunen

Rosa Liksomin kotona presidentin ulkopolitiikasta riideltiin vuosikymmeniä.

Kai Hirvasnoro
21.4.2013 11.50

Urho Kekkosen museon Tamminiemen Café Adjutantissa avattiin keskiviikkona Rosa Liksomin näyttely Presidentti – kohtauksia presidentti Kekkosen elämästä. Näyttelyssä on viitisenkymmentä Liksomin maalausta ja posliiniteosta, jotka kertovat tarinaa Suomen pitkäaikaisimman presidentin Urho Kekkosen elämästä ja toiminnasta. Mukana ovat Lapin hiihtoreissut, Neuvostoliiton Kostamus-hanke ja ETYK.

Presidentti on jatkoa Rosa Liksomin vuoden 2004 Finlandia-näyttelylle, joka esitteli Suomen historian käännekohtia tunnettujen suomalaisten taiteilijoiden, poliitikkojen ja merkkihenkilöiden kautta. Näyttelyn käsikirjoituksen on tehnyt vuonna 2012 edesmennyt tietokirjailija Risto Kautto.

Jakolinja kotona

ILMOITUS
ILMOITUS

Rosa Liksomille näyttelyn lähtökohta oli hänen isänsä Kalevi Ylävaaran ottama valokuva. Siinä Kekkonen on ensimmäisellä presidenttikaudellaan Pellon maatalousnäyttelyssä Ylävaarojen Kerttu-lehmän ja Liksomin äidin seurassa.

Rosa Liksom kasvoi isossa perheessä, joka jakaantui Kekkos-vastaisiin ja Kekkos-myönteisiin.

– Tämä ristiriita on ollut läsnä koko elämäni ajan ja hyvin hedelmällinen lähtökohta tähän aiheeseen.

Jakolinja meni niin, että isä oli kekkoslainen ja enot Kekkosta vastaan.

– Kekkosen puolesta argumentti oli se, että vaikeina aikoina hän selviytyi hyvin, nimenomaan ulkopolitiikassa. Argumentti Kekkosta vastaan oli ”ryssän perseennuolija”. Jako koski lähes aina ulkopolitiikkaa eli suhdetta Neuvostoliittoon.

Energisoiva Kekkos-vastaisuus

Kotona keskustelu Kekkosesta alkoi heti, jos hän oli uutisissa.

– Tätä tapahtui välillä päivittäin, kun oli tiukkoja tilanteita.

Nyt kaikki vuosikymmeniä jatkuneeseen kiistaan osallistuneet ovat kuolleet. Viimeinen Kekkos-vastaisista kuoli muutama vuosi sitten 96-vuotiaana. Liksomin kokemuksen mukaan Kekkos-vastaisuus oli monelle energiaa antava voima.

Ihmisenä mielenkiintoinen

Omaa suhdettaan Kekkoseen Liksom kuvaa hieman humoristiseksi, ilkikuriseksi ja kunnioittavaksi. Kekkosta hän ei koskaan tavannut, mutta osallistui punkkarina tämän hautajaisiin. Vuonna 1900 syntynyt Urho Kekkonen kuoli 1986.

Valmista kuvaa Kekkosesta hänellä ei ole vieläkään.

– Se muuttuu koko ajan. Arkistoja avataan ja Kekkosen lähipiiri on kirjoittanut kirjoja. Koko ajan ilmestyy Kekkosen aikaa käsitteleviä uusia tutkimuksia ja muisteluksia. Toivottavasti kuva säilyy monipuolisena.

Liksomille pääasia on lähestyä Kekkosta mielenkiintoisena ihmisenä.

Seura- ja huumorimies

Rosa Liksom uskoo, että olisi pitänyt Urho Kekkosesta, jos olisi ollut hänen miniänsä.

– Minulle on välittynyt hänestä kuva hyvänä seuramiehenä ja mikä olisi sen ihanampi appiukko kuin hyvä seuramies? Hän oli myös huumorimies. Minulla ei ole sellaista kuvaa, että hän olisi ollut kotioloissaan mikään jäykistelijä.

Kekkonen oli Rosa Liksomin mielestä siinäkin mielessä mahtava tyyppi, että häneen voi projisoida monenlaisia tunteita. Äkkiseltään persoonan runsaudessa Kekkosen rinnalle ei nouse muita nimiä kuin Tarja Halonen.

En elänyt Kekkosslovakiassa

Ihminen Kekkosen lisäksi näyttelyssä painottuvat hänen suhteensa itään ja länteen. Oman seinänsä on saanut Kostamus-projekti. Posliinitöissä Liksom on kuvitellut Kekkosen puolisolleen Sylville tuomia lahjoja.

Vuonna 1958 syntyneenä Rosa Liksom kasvoi aikuiseksi Suomessa, jossa presidentit olivat kekkosia. Jälkeenpäin hän on lukenut, että Suomi oli silloin ahdistava paikka.

– Minä en huomannut eläväni missään Kekkoslovakiassa, maassa jossa olemisen mahdollisuudet olisivat olleet erittäin kapeat. Kyllä minä elin ihan normaalia elämää Kekkosen aikanakin.

Näyttely Presidentti 15.12. saakka Urho Kekkosen museo Tamminiemi, Helsinki.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Riikka Purra jatkaa siitä, minkä Teemu Keskisarja aloitti.

Persut hävisi ensimmäisen erän räyhäkkäillä maahanmuuttopuheillaan, osoittaa HS-gallup, nyt käynnissä on toinen

Mai Kivelä: Raakkutuho ei saa toistua – vesistöjen suojavyöhykkeet saatava lakiin

Useat maat valmistautuvat tunnustamaan Palestiinan valtion. Suomi ei kuulu siihen joukkoon.

Suomi ajamassa itseään häpeäpaaluun, Honkasalo kommentoi hallituksen päättämättömyyttä tunnustaa Palestiina

Gazalaiset pyrkivät pois Gazan kaupungista, jota Israel tulitti rajusti ennen maahyökkäystä.

Todisteet Israelin suorittamasta palestiinalaisten kansanmurhasta ovat kiistattomat, Suomen ja muun lännen ikuinen häpeä on, että sen sallitaan jatkua

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Anna Kontula: ”Sivistyneitä ihmisiä ei kasvateta niin, että tarjotaan heille vain oikeita oppeja”

 
02

Tutkija löysi lisää kikkailuja hallituksen budjettiriihestä, säästöjä neljäsosa luvatusta

 
03

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

 
04

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

 
05

Suomen on lahjoitettava Daavidin linko Palestiinalle, esittää Vasemmistonuoret

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

ETLAn ja Pellervon vuoro vetää matto Orpon talousoptimismin alta

17.09.2025

Matti Vanhanen ohittaa metsäesseessään sen tutkimustiedon, mitä meillä metsistä jo on

17.09.2025

Populistinen keskustelu maahanmuuttajien sosiaaliturvasta kaipaa muutaman tarkennuksen

16.09.2025

Velkajarru voi pakottaa leikkaamaan taantumassa, Laboresta vaihtoehto

16.09.2025

Israelin ylin poliittinen johto yllytti kansanmurhaan Gazassa, katsoo YK:n alainen tutkimusryhmä

16.09.2025

Seitsemän vuoden päästä Suomessa on 100 000 koululaista vähemmän – Väestöennusteiden numeroista ei kyetä edes keskustelemaan, saati sitten toimimaan

16.09.2025

Viestit muuttuvat seksuaalisiksi jopa alle tunnissa – väkivalta vaanii tyttöjä verkossa

16.09.2025

Hallitus heikentää naisten asemaa ennätystahdilla

15.09.2025

Muistoissamme Markku Alajärvi

15.09.2025

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

15.09.2025

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

15.09.2025

Intian kulkukoirien oikeudet korkeimmassa oikeudessa

14.09.2025

Sirpin ja moukarin alla oli Suomen sensuroiduin romaani – nyt omiin kokemuksiin Stalinin vainoista pohjautuva teos on julkaistu uudelleen

14.09.2025

Leikkaukset kylvävät tuhoa ammatillisessa koulutuksessa

14.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään