Häkämies perää kilpailukyvyn palautusohjelmaa
Elinkeinoelämän keskusliitto toivoo valtiolta kilpailukyvyn palautusohjelmaa. Järjestön toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan Suomen talousnäkymät ovat sumeat.
Häkämiehen mukaan reseptit talouden kasvuun ovat palkkamaltti, rahoitusmarkkinoiden kehittäminen, kilpailukykyä lisäävät toimet ja usko tulevaisuuteen. Häkämies puhui EK:n seminaarissa torstaina.
Suomessa kilpailukykyisiä toimialoja on kolme, Ruotsissa 15.
– Ongelmat ovat vähäinen pörssiin listautuminen verrattuna vaikkapa Ruotsiin ja pk-yritysten rahoitus, Häkämies sanoo ja toivoo pk-yrityksille riskirahaa.
Bisnesenkelikannustinta odotellaan
Kansainvälisten lähteiden mukaan Suomen kilpailukyky on laskenut tai pysynyt vakaana. Kasvua ei ole tänä vuonna näkyvissä.
Ensi vuoden alussa voimaanastuva yhteisöveron alennus 20 prosenttiin antaa Häkämiehen mukaan toivoa.
Myönteisiä toimia on luvassa muutoinkin. Pääomasijoituksille suunnitellun verokannustimen eli ns. bisnesenkelikannustimen voimaantuloa odotellaan Suomessa. Komissio on jo hyväksynyt kannustimen.
Myös kasvurahoitusohjelman 30 miljoonaa vuodessa teollisuussijoitukselle sekä Tekesin 20 miljoonaa aloittelevien yritysten pääomasijoituksiin auttavat yrityksiä luomaan työpaikkoja.
Tutkimuksessa ja koulutuksessa Suomi on kansainvälisesti tarkasteluna kymmenen parhaan joukossa.
– Tutkimukset eivät generoidu kasvuksi, päätöksiksi ja työpaikoiksi, Häkämies harmittelee.
Palkkaratkaisujen oltava joustavia
Häkämiehen mukaan palkkaratkaisujen pitäisi olla joustavia ja sidoksissa yrityksen palkanmaksukykyyn. Myös työehtosopimuksiin hän toivoo joustoa. Työn teettämisen ja tekemisen rajoituksista tulisi luopua. Tilalle tarvitaan Häkämiehen mukaan joustavia työaikoja ja monimuotoisia työsuhteita.
Työmarkkinoista hän toivoo vakaita ja häiriöttömiä.
– Lakoista ei saa tulla normi.
– Nokia peitti nousukauden aikana huonojakin palkkaratkaisuja, mutta nyt taantumassa pienetkin erot palkkakustannuksissa näkyvät, Häkämies huomauttaa.
Moitteita perusturvalle
Hallituksen päätös nostaa perusturvaa saa Häkämieheltä kritiikkiä.
– Suomessa työn vastaanottamisen kynnys nousi perusturvan korottamisen myötä.
Eläkeikä tulisi Häkämiehen mukaan nostaa 65 vuoteen.
– Se on välttämätöntä. Lisäksi se on psykologinen signaali työnantajille pitää työvoimaa pidempään töissä. Nyt työväkeä sanotaan irti iäkkäämmästä päästä.
Esimerkiksi Häkämiehelle kelpaa Ruotsi. Siellä työn vastaanottaminen on tehty kannattavaksi, työllisyyttä on saatu nostettua ja eläköitymisikä on noussut. Virallinen eläkeikä Ruotsissa on 65 vuotta.
lehti 