Talouden rakennemuutos jatkuu rajuna koko Euroopassa ja myös Suomessa. Monissa eteläisen Euroopan maissa sosiaalinen kriisi on tosiasia. Espanjassa työttömien määrä on uunituoreiden tietojen mukaan noussut jälleen uuteen kyseenalaiseen ennätykseen eli yli 27 prosenttiin.
Eurokriisille ei ole loppua näkyvissä, vaikka kuinka yrittäisi katsella tilannetta optimistisin silmin. Yksittäiset myönteiset uutiset esimerkiksi lomautusten perumisesta meillä Suomessa eivät muuta synkkää kokonaiskuvaa.
Suomi näyttäisi olevan ajautumassa jotenkin samanlaiseen tilanteeseen, jossa oltiin reilu parikymmentä vuotta sitten suuren laman painaessa päälle. Silloisen laajapohjaisen Holkerin hallituksen korjaustoimet rakennemuutokseen veivät ojasta allikkoon. Miten käy nyt?
Yrittäjienkin määrä on laskussa.
Reilu kolmekymmentä vuotta sitten Suomen talouteen vaikutti ulkoapäin erityisen voimakkaasti neuvostokaupan romahdus ja siksi meillä lamasta tuli syvempi kuin monissa muissa Euroopan maissa. Nyt Suomen taloutta on jo jonkin aikaa ulkoapäin heilutellut eurokriisi, jonka myötä maan taloudelle tuiki tärkeä vienti on hiipunut. Työpaikkoja häviää suurelta osin juuri vientiteollisuudesta kovaa vauhtia. Osa näistä työpaikoista menetetään lopullisesti.
Miltei joka päivä kerrotaan uutisia yt-neuvottelujen alkamisista tai lopettamisista joissain päin Suomea. Kertaiskulla on leikattu satojakin työpaikkoja. Teräsjätti Outokumpu esimerkiksi ilmoitti juuri vähentävänsä 2 500 työpaikkaa. Sen leikkaukset eivät – ainakaan juuri nyt – kohdistu kuin pieneltä osalta Suomeen. Ne kertovat kuitenkin osaltaan alan rakenteiden murenemisesta.Taustalla tässäkin on Euroopan talousongelmat.
Nokia on jo miltei kokonaan häipynyt Suomesta. Metsäteollisuudesta on leikattu tuhansia työpaikkoja eikä loppua näy, kun paperin kulutus jatkaa alamäkeään niin talouskriisin kuin mediassa tapahtuvan voimakkaan murroksen takia.
Työttömien määrä on kääntynyt jälleen nousuun. Haaveet hallituksen tavoitteena olleesta 72 prosentin työllisyysasteesta voidaan unohtaa, kun työllisyysaste on tipahtanut noin 67 prosenttiin. Yrittäjienkin määrä on laskussa.
Eri ekonomistien mukaan tänä vuonna on turha odottaa käännettä parempaan ja ensi vuosikin vaikuttaa epävarmalta. Monet yritykset myös jatkavat säästöohjelmiensa toteuttamista ikään kuin eivät olisi kuulleetkaan tulossa olevasta yhteisöveron reilusta keventämisestä. Viime päivinä työpaikkojen vähentämisestä ovat kertoneet muun muassa Metso, Stora Enso, Kemira ja Finnair.
Ei sen näin pitänyt mennä. Yritysveron laskemistahan perusteltiin juuri sillä, että se piristää talouden kasvua ja investointeja, tuo ja takaa työpaikkoja sekä hillitsee leikkaushaluja, jolloin näiden myönteisten vaikutusten myötä puolet veron alennuksista palautuisi takaisin valtion kassaan.
Nyt voidaankin kysyä, onko meillä todellakin varaa yhteisöveron laskuun, kun sen alentaminen ei vaikuta mitenkään yritysten käyttämiseen?