Vasemmistoliiton kunnallissihteeri Aulis Ruuth muistutti Porvoon vappujuhlassa, että kritiikistä huolimatta kuntauudistuksen tarve ei ole kadonnut minnekään.
– Nimenomaan sen takia, että kunnilla on laaja tehtäväkenttä ja suuri vastuu hyvinvointipalveluista, on huolehdittava siitä, että jokaisen kunnan hartiat kestävät niille asetetun painon.
Ruuthin mukaan kuntien kantokykyyn vaikuttaneita muutoksia ovat maan sisäinen muuttoliike ja elinkeinorakenteen muutos.
– Suomessa on lukuisia kuntia, joista on muuttanut paljon väkeä pois, jolloin niiden voimat selviytyä velvoitteistaan ovat heikentyneet. Toisaalta muuttovoittoa saaneet kaupunkiseudut ovat kasvaneet ja siten voimistuneet, mutta samalla niihin on tullut kasvun tuomia ongelmia.
Ruuthin mukaan kuntarakenneuudistuksen yksi tavoite on nimenomaan se, että uudistuksen jälkeen kunnat kykenevät tarjoamaan jatkossakin hyvinvointipalvelut koko maassa ja suoriutuvat kaikista tehtävistään.
– Jotta tämä onnistuisi, kuntien on oltava riittävän vahvoja. Kuntarakenne-uudistuksessa ei ole mistään muusta kysymys kuin tästä. On muistettava sekin, että uudistus ei ole mikään hallituksen yksipuolinen määräys. Kunnilla on mahdollisuus myös omatoimisesti käydä asioihin kiinni ja kehittää itse ratkaisuja. Kuntien aktiivisuutta tarvitaan senkin takia, että uudistus ei ole miltään osin helppo prosessi.
Kunnilla paljon tehtävää
Ruuth sanoi, että kun Suomea aikanaan alettiin kehittää hyvinvointivaltioksi, tehtiin merkittävä linjaratkaisu, jossa julkisten palvelujen vastuullisiksi järjestäjiksi ja keskeisiksi toimijoiksi valittiin kunnat. Suurin osa koulutuspalveluista, sosiaali- ja terveystoimesta, teknisestä huollosta ja myös ympäristöasioista on annettu kuntien tehtäväksi.
– Voidaan sanoa, että valtaosan julkisista hyvinvointipalveluista järjestävät kunnat tai kuntayhtymät, tai kunnilla on ainakin järjestämisvastuu, vaikka ne ostaisivat palvelut ulkopuolisilta. Tämän laajan tehtävävastuun antaminen kunnille merkitsi valtavaa muutosta kuntien toimintaan ja henkilöstön määrään. Kuntien merkitys nousi aivan uudelle tasolle. Kuntavetoiset palvelut olivat ja ovat edelleen Suomen oloissa luonteva ratkaisu. Kunta on kansalaisille läheisin hallinnollinen yksikkö. Paikallistasolla kunta on vahva itsehallinnollinen toimija, jolla on veronkanto-oikeus. Muut vaihtoehdot olisivat olleet kankeampia, ja ne olisivat edellyttäneet uusien hallinnollisten rakenteiden pystyttämistä. Mutta se on oleellista, että harvassa maassa kunnilla on niin laaja tehtäväkenttä ja vastuu niin monista asioista kuin Suomessa.
uutiskirje 
