Ay- liikkeen ja poliittisen vasemmiston on Kituvedellä ja Pielavedellä puhuneen Puuliiton sihteerin Jyrki Alapartasen (vas.) mukaan löydettävä keinot yhteiskunnassa vallitsevan epävarmuuden poistumiseen. Ei ole oikein että ne jotka ovat hyvinvoinnin luoneet, joutuvat harjoitetun talouspolitiikan ja yritysten loputtoman ahneuden kohteeksi. Tämän torjumiseksi tarvitaan yhtenäistä ay- liikettä ja poliittista vasemmistoa.
– Hallituksen kehysriihen ainoat merkittävät talouspäätökset olivat yritysveron valtava alentaminen ja osinkoverotuksen muutokset. Yritysverotuksessa Suomi on nyt selvä verokilpailijamaa, kun alensimme oman veroasteemme selvästi alle Ruotsin ja Tanskan tason. Kun hallitus aloitti, oli yhteisöveroprosentti 26. Tämän kehysriihen päätöksen jälkeen se on 20. Tuskin koskaan on Suomen historian aikana nähty yhtä suurta yritysverotuksen alentamista. Palkansaajien näkökulmasta yhteisöveron lasku ei näytä kovin pahalta, jos päätöksellä luodaan uusia pysyviä työpaikkoja. Poliittisesta näkökulmasta se oli kuitenkin tulonsiirto yrityksille ja heidän omistajilleen.
– Nyt kun veropäätös on tehty, on syytä odottaa että yritykset tekevät oman osansa investoimalla ja työllistämällä Suomessa. Suomesta on hävinnyt viimeisen 10 vuoden aikana yli 100.000 teollisuuden työpaikkaa. Tämä on valtava luku. Teollisuuden vaikeudet ovat lähivuosina jatkumassa, kun esimerkiksi EU:n rikkidirektiivi astuu voimaan ja nostaa merikuljetusten kustannuksia huomattavasti, meritie on suomalaiselle vientiteollisuudelle ainoa tie tuotteiden saamiseksi maailmalle. Hallituksen kustannuksia hyvittävät päätökset kehysriihessä eivät riitä vastaamaan rikkidirektiivin aiheuttamiin kustannuksiin. Mikäli emme saa teollisuuden kurssia käännettyä lähivuosina, on uhkana koko Suomen hyvinvoinnin perustusten romahtaminen. Julkisen talouden on omalta osaltaan huolehdittava, ettei näin pääse tapahtumaan.
Alapartanen painottaa, että yritysten saatuaan kilpailukykyä parantavat veroalennukset on heidän kannettava yhteiskuntavastuunsa ja pidättäydyttävä summittaisista ilman todellisia perusteita tapahtuvasta henkilöstön vähentämisestä. Ellei yritysten linja muutu, ei yhteiskunnan päättäjät ja vastuussa oleva maan hallitus ei voi katsoa tätä ahneutta sivussa, vaan on toimillaan vaikutettava yrityksiin ja heidän moraaliinsa.
– Yritysten yhteiskuntavastuuta on tiukennettava nykyisestä, työntekijöiden työsuhdeturvaan kiristämällä. Irtisanovan yrityksen velvoitteita pitää laajentaa koskemaan vahingonkorvausluonteisesti, jopa 24kk asti. Joko niin että irtisanova yritys on taloudellisesti mukana uuden ammatin tai työpaikan luomisessa tai vaihtoehtoisesti jos tällainen yhteiskuntavastuu ei kiinnosta kertakorvaus työsuhteen päättämisestä.
Turkistarhaus säilytettävä
– En malta tässäkään yhteydessä olla ottamatta kantaa turkistarhaukseen Suomessa. Eduskunta kävi viimeviikon torstaina lähetekeskustelun kansalaisaloitteesta, joka on tehty turkistarhauksen kieltämiseksi. Aloitteen muistiossa käydään läpi laajasti eläinsuojelulain nykytilaa ja käännetään kaikki kivet ja kannotkin sen puolesta, että turkistarhaus kiellettäisiin Suomessa.
– Järjestöissä on luettu läksyt hyvin, kasvettu vihdoin aikuisiksi ja siirrytty avoimen yhteiskunnan sääntöjen mukaiseen vaikuttamiseen. Se on hyvä asia, jos samalla on luovuttu laittomuuksista.
– Eduskunnan ylivoimainen enemmistö ei kuitenkaan ole lopettamassa turkistarhauselinkeinoa, hyvä niin. Tällainen totaalikielto linja johtaisi tulevaisuudessa monien muidenkin elinkeinojen kieltäviin päätöksiin, tämä ei ole kestävä elinkeinopolitiikkaa. Kategorinen kieltolinja ei voi tulla kysymykseen.
EU-vaalit ja liittokierros
Edessä on Alapartasen mukaan todennäköisesti syksyllä 2013 alkava liittokierros. Keskitetyn ratkaisua puoltavat kuitenkin edessä olevat laajat eläkeratkaisut, odotettavissa oleva vaikea ja riitainen liittokierros sekä edelleen talouden epävarmat näkymät.
– Olipa alkavan syksyn sopimuskierros keskitetty tai liittokierros, joudutaan kuitenkin nyt tekemään ay- liikkeen sisällä linjaukset siitä, miten yhteisten tavoitteiden läpivieminen onnistuu ensi syksynä, ja onko liitoilla tahtoa sitoutua yhteisiin tavoitteisiin alakohtaisissa neuvotteluissa.
EU-vaali 2014 toukokuussa ovat Alapartasen mukaan erityisen tärkeät vasemmistolle. Vasemmiston ääni on saatava kuulumaan EU päätöksenteossa paremmin, niin kuin saimme äänemme kuuluviin Euroopan taloudellisen kriisin hallinnassa. Menestyäkseen valeissa vasemmiston on saatava ehdokkaiksi, myös EU kriittisiä ehdokkaita, muutoin nämä äänet valuvat perussuomalaisten laariin.
– Viime vaaleissa vasemmistoliitto menetti ainokaisen paikkansa liian kapealla ehdokasasettelulla, ei toisteta samoja virheitä tulevissa vaaleissa. Vasemmistopuolueiden tulisi myös arvioida yhteisen vaaliliiton tuomaa mahdollisuutta menestyä vaalissa. Uskoisin että ainakin palkansaajat työpaikoilla näkisivät tämän kaltaisen yhteistyön hyvänä ja antaisivat äänensä vaaliliitolle.