82 prosenttia suomalaisista uskoo, ettei Suomeen lyhyellä aikavälillä kohdistu sotilaallisia uhkia. Puolet ei usko myöskään pidemmän aikavälin uhkiin, ilmenee Puolustusministeriön Taloustutkimuksella teettämästä mielipidetiedustelusta.
Vastaajilta kysyttiin erikseen Venäjän mahdollisesta uhkasta Suomelle. Sen mahdollisuutta piti todennäköisenä tai melko todennäköisenä 24 prosenttia vastanneista ja melko tai olemattoman epätodennäköisenä 74 prosenttia. 60 prosenttia uskoi Venäjän kehityksen jatkuvan nykyisellään seuraavien kymmenen vuoden aikana.
Ministeriön tilaamassa tutkimuksessa haettiin vastausta yli kymmeneen erilaiseen aiheeseen. Yksi koski yleisen asevelvollisuuden säilyttämistä nykyisessä laajuudessa. Se sai 83 prosentin kannatuksen.
Suomen kansallisen puolustuksen kehittämisestä esitettiin kysymyksiä, joissa vastaajia pyydettiin arvioita asteikolla 1–5. Vastaukset jakautuivat tärkeysjärjestyksessä seuraavasti: maanpuolustustahdon ylläpitäminen 3.40, asevelvollisuusjärjestelmän säilyttäminen 3.33, taloudellisten resurssien riittävyys 3.28, panostaminen korkeaan teknologiaan 2.85, sotilaallinen liittoutumattomuus 2.73, sotilaallinen liittoutuminen 2.28, ammattiarmeijaan siirtyminen 1.87.
Vaikka sotilaallinen liittoutuminen ei saa kannatusta, suhtautuu 58 prosenttia vastanneista epäillen Suomen kykyyn selviytyä sotilaallisista kriiseistä ilman ulkopuolista apua. Syynä kyvyttömyyteen nähtiin ennen muuta riittämättömät resurssit.
Vastauksien perusteella suomalaiset näkevät erityisen tärkeänä pohjoismaisen puolustusyhteistyön, sillä 71 prosenttia katsoi, että sillä on suuri tai erittäin suuri käytännön merkitys.
uutiskirje 
