Eläkeläiset ry:n puheenjohtajan Kalevi Kivistön mukaan eläkkeiden rahoitus toimii myös tulevaisuudessa, mikäli jo tehdyistä rahoitussuunnitelmista pidetään kiinni. Maksuissa on 3,7 prosenttiyksikön nousupaine vuoden 2030 tienoille asti, minkä jälkeen maksupaine hellittää.
– Siksi on tärkeää, että maksujen osalta pidetään kiinni sovituista suunnitelmista, Kivistö vaati tiistaina Keski-Suomessa Laukaan Eläkeläiset ry:n 45-vuotisjuhlassa.
Hän piti hyvänä, ettei ammattiyhdistysliike suostunut Elinkeinoelämän Keskusliiton vaatimuksiin palkankorotusten maksattamisesta eläkemaksuja alentamalla.
Rahastoissa 150 miljardia
Kivistö myös torjui uhkakuvat, joita on esitetty suurten ikäluokkien eläköitymisestä. Hänen mukaansa Yle jokin aika sitten uutisoi näyttävästi ja ikään kuin yllätyksenä, että ensimmäisen kerran yksityisalojen työeläkkeiden historian aikana järjestelmästä maksetaan eläkkeitä enemmän kuin sinne kertyy uusia tuloja työntekijöiden ja työnantajien eläkemaksuista.
– Suurten ikäluokkien tuleminen eläkeikään on tiedetty siitä lähtien kun nämä ikäluokat syntyivät sodan jälkeisinä vuosina. Siihen on eläkejärjestelmässä myös alusta alkaen varauduttu. Työeläkejärjestelmäänhän on viidenkymmenen vuoden ajan rahastoitu varoja, joita on tähän mennessä kertynyt noin 150 miljardia euroa. TELA:n mukaan niiden tuotto oli viime vuonna 7,5 miljardia euroa.
Ylijäämää syntyy edelleen
Kivistö sanoi, että mikäli tuotto pysyy viime vuoden tasolla, on kertyneiden työeläkemaksujen maksujen ja tuottojen yhteissumma 20,2 miljardia.
– Kun eläkkeitä maksetaan 13.1 miljardia ja tuloja kertyy 20,2 miljardia, jää vielä 7,1 miljardia euroa rahastojen edelleen kartuttamiseen. Vaikka tuotto pienenisikin – niin kuin se suhdanteiden myötä aina välillä tekee – jäisi ylijäämää edelleen. Meidän sukupolvemme eläkejärjestelmä on siis edelleen vankasti pystyssä ja niin on myös jälkeläistemme, jos jo tehdyistä rahoitussuunnitelmista pidetään kiinni, Kivistö sanoi.
uutiskirje 
