EU-koordinaatiota talouden lisäksi myös sosiaalipolitiikkaan?
Euroopan unionilta odotetaan vastauksia talouskriisin vuoksi uhkaavaan sosiaaliseen kriisiin. Talouskoordinaation ohella tarvitaan sosiaalipolitiikan koordinaatiota.
Nämä olivat päällimmäisiä johtopäätöksiä EU-komission Suomen edustuston järjestämässä tilaisuudessa.
Eduskunnan EU-valiokuntana toimivan suuren valiokunnan puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natrin mukaan (sd.) sosiaalipolitiikka ei ole enää pelkästään kansallinen asia. Talouskriisin seurauksena unionimaita uhkaava sosiaalinen kriisi edellyttää hänen mukaansa EU-tason sosiaalipoliittisia linjauksia.
Johtaja Lieve Fransen EU-komission sosiaaliasioiden ja työllisyyden pääosastolta vakuutti komission ryhtyneen valmistelemaan vastauksia sosiaaliseen kriisiin.
Siitä osoituksena ovat hänen mukaansa sosiaalinen investointipaketti, työllisyyspaketti ja mahdollisuuksia nuorille -aloite.
Fransen totesi EU:n elävän vaikeita aikoja. Köyhyys- ja syrjäytymisriskin alla elää yli 116 miljoonaa EU-maiden kansalaista, työttömiä on 26 miljoonaa ja nuoria syrjäytyneitä ilman työtä tai koulutuspaikkaa on 17,5 miljoonaa.
EU:n ja EMUn sosiaalisen ulottuvuuden Fransen näkee tärkeäksi myös EU:n taloudelliselle menetykselle. Jos koulutukseen ja sosiaalipolitiikkaan ei EU-maissa investoida, seurauksena on heikkotasoisempi työvoima, mikä puolestaan haittaa kilpailukykyä.
Palvelut tasavertaisiksi
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) haluaa ulottaa EU:n yhdenvertaisuusdirektiivin koskemaan työelämän lisäksi sosiaalipalvelut. Apua tarvitsevien on saatava palvelunsa tasavertaisesti, Pietikäinen perusteli.
Pietikäisen mielestä EU:n olisi syytä säätää puitedirektiivit peruspalveluista ja perustulosta. Niiden taso on hänen mukaansa syytä jättää päätettäväksi kansallisesti.
Akavan kansainvälisten asioiden päällikön Markus Penttinen toppuutteli intoa antaa EU:lle ja komissiolle sananvaltaa sosiaalipolitiikassa.
Kun ryhdytään luomaan EU-tasoista sosiaalipolitiikkaa, se tehdään Penttisen mukaan suurten jäsenmaiden ehdoilla ja niiden järjestelmiin sopiviksi. Pienten jäsenmaiden osana on silloin sopeutuminen ja omien järjestelmien muokkaaminen EU-yhteensopiviksi.
– En väitä, että näin käy, mutta tästä on syytä keskustella, Penttinen sanoi.
Sosiaaliturva on investointi
Johtaja Riitta Särkelä Sosiaalinen ja terveyspoliittinen toiminta SOSTE ry:stä suhtautui epäluulolla puheeseen EMUn sosiaalisesta ulottuvuudesta. Hänen mielestään siinä voi käydä niin, että talous vie ja sosiaalipolitiikka vikisee.
Sosiaaliturva on Särkelän mielestä nähtävä investointina. Hän ei usko niin käyvän EMU-vetoisessa sosiaalipolitiikassa.
Elinkeinoelämän keskusliiton lakiasianjohtaja Markus Äimälä kehotti tekemään selvän eron, mitä kannattaa tehdä EU-tasolla ja mitä kansallisella. Hänen mielestään Suomen on viisasta päättää jatkossakin itse mihin paukut käytetään sosiaalipolitiikassa.
Myös palkkapolitiikka ja työttömyysvakuutusjärjestelmä on Äimälän mielestä syytä pitää visusti omissa kansallisissa käsissä.
lehti 