Lähiradio Helsingissä on Suomessa harvinainen kansalais- ja yhteisömedia, jossa paikalliset järjestöt, yhteisöt ja ryhmät sekä harrastajat lähettävät omaa ohjelmaansa. Lähiradio on myös ensimmäinen suomalainen media, jossa maahanmuuttajaryhmät saivat oman äänensä kuuluviin.
Lähiradion toiminnasta vastaa Kansan Radioliitto ry. Toiminta alkoi vuonna 1988, kun paikallisradioiden toisella hakukierroksella toimiluvan Helsinkiin saivat Kansan Radioliitto ry, Folkhälsan, Kansan Sivistystyön liitto, Työväen Sivistysliiton Helsingin opintojärjestö. Nyt taajuus 100,3 Mhz on yksinomaan Kansan Radioliitto ry:n hallussa.
Kansan Radioliiton puheenjohtaja Esa Ylikoski kertoo, että Lähiradion toiminta-ajatuksena on alusta asti ollut kansalais- ja yhteisöradiotoiminta. Tarkoituksena oli innostaa yhteisöjä, ennen muuta kansalaisjärjestöjä, yhdistyksiä ja liittojärjestöjäkin omaehtoiseen radiotoimintaan lähinnä omille kohderyhmille.
Somaliradiota jo 20 vuotta
1990-luvun alussa mukaan tuli myös maahanmuuttajajärjestöjen omakielisten ohjelmien mahdollistaminen. Maahanmuuttajaryhmien omakielisen toiminnan ensimmäisiä Lähiradiossa oli ”Somaliradio,” nykyinen Warsan Somaliradio, jolla on ollut lähetysaikaa tunti viikossa jo yli 20 vuotta.
Myös Arabiradio on toiminut pitkään. Lähetyksiä on ollut myös kurdin ja farsin kielellä sekä vietnamiksi. Monikielisin ohjelma on ollut Inkeriradio, jossa puhutaan suomea, karjalaa ja joskus venäjääkin. Lisäksi Lähiradiossa on ohjelmaa muun muassa englannin, espanjan, kiinan, saamen ja viron kielillä. Pitkäaikaisia kansainvälisiä ohjelmia ovat mm. Café Tallin ja Moliendo café.
Puheohjelmista punkrokkiin
Lähiradiossa monikielinen ohjelmisto lomittuu kaupunginosa- ja työväenohjelmiin, sekä harrastusryhmien ohjelmiin, joita ovat esimerkiksi eri musiikkityylien omat ohjelmat klassisesta jazzin ja lattarin kautta punkiin. Monivuotinen korkeatasoinen puheohjelmasarja suomalaisesta kehitysyhteistyöstä on rahoitettu kehitysyhteistyötiedotuksen projektirahoituksilla.
Esa Ylikosken mukaan kansalaisradiotoiminnan puolella parasta onkin toiminnan monipuolisuus: vapaaehtoistoimijoita on viikoittain noin 50–60 henkilöä toimittamassa ohjelmia ja muullakin tavalla osallistumassa.
Radion renessanssia ja netti-tv:tä
Toiminta radiotaajuuksilla ja netissä tukevat toisiaan: radiointi mahdollistaa laajat paikalliset kuulijaryhmät tässä ja nyt, mutta netti mahdollistaa kuuntelun ympäri maailmaa jopa vuosia tai vuosikymmeniä myöhemmin. Toimitustyössä voi ohjelmia tehdä samalla sekä radioon että rinnalla toimivaan Monivisio.fi -nettitelevisioon. Radion renessanssia tukee sekä ohjelmien tekovälineiden että kuuntelulaitteiden huima kehitys.
Kansalais- ja mediakasvatusta tulisi tukea
Esa Ylikoski painottaa, että epäkaupallinen kansalais- ja yhteisöradiotoiminta on perusajatukseltaan ihmisiä aktivoivaa, osallistavaa ja voimauttavaa kansalais- ja mediakasvatusta. Samalla se vahvistaa viestintädemokratiaa ja vuorovaikutuksellista viestintäkulttuuria.
– Tällainen toiminnallinen mediakasvatus tähtää syrjäytymisvaarassa olevien eri-ikäisten väestöryhmien, kuten pitkäaikaistyöttömien aktivointiin ja voimauttamiseen omaehtoisen kansalaismedian tekemisen kautta. Olennainen osa toiminnasta suuntautuu myös maahanmuuttajataustaisten ihmisten aktivointiin ja tukemiseen.
Lähiradion toimintaa rahoitetaan radio-ohjelmien studio- ja lähetysaikamaksuilla sekä projektikohtaisilla ohjelmatuilla. Opetus- ja kulttuuriministeriö on monia vuosia tukenut vähemmistökulttuurien ohjelmatoimintaa, jonka ansiosta omakielisten ohjelmien tekijät eivät ole maksaneet ohjelma-ajasta.
Ohjelmatoiminnassa niin suomen- kuin muunkielistenkin ohjelmien osalta tärkein voimavara on ollut vapaaehtoistoiminta. Ohjelman tekijöille harvoin maksetaan palkkaa tai palkkioita, poikkeuksena vain erikseen rahoitusta saaneet temaattiset ohjelmasarjat.
Moniin muihin maihin verrattuna Ylikoski pitää Suomessa haasteena sitä, ettei yhteisöradiotoiminta saa yleistä perus- tai toimintatukea valtiolta, alueilta tai kunnilta. Esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa yhteisöradiot saavat perusinfrastruktuuriin ja toimintaedellytyksiin rahoitusta, ja vain itse ohjelmatoiminta on järjestöjen ja yhteisöjen vastuulla.
Yhteisöradioita Inarista Helsinkiin
Lähiradio 100,3 MHz on mukana Suomen yhteisöradioliiton toiminnassa. Siihen osallistuu radioita Inarista, Torniosta, Tampereelta, Turusta ja Helsingistä.
Maaliskuussa 2013 radioiden edustajat vierailivat eduskunnassa ja tapasivat eduskuntaryhmien edustajia sekä viestintäministeri Krista Kiurun luovuttaen ehdotuksensa yhteisömedioiden aseman parantamiseksi Suomessa. Kannanotossa vedottiin myös siihen, että yhteisömedian merkitys on viime aikoina tunnustettu myös Euroopan Unionissa ja Euroopan neuvostossa, joissa toiminnan nähdään lisäävän sosiaalista koheesiota.
Yhteisöradioliiton mielestä tulisi toimilupia myöntää erikseen epäkaupalliseen kansalais- ja yhteisöradiotoimintaan. Se mahdollistaisi paremmin myös julkisen perustoimintatuen. Mikäli taajuuksien hallinnoinnissa siirrytään taajuushuutokauppaan, on välttämätöntä erottaa riittävä määrä taajuuksia epäkaupalliselle yhteisö- ja kansalaismedialle.
Yhteisöradiotoiminta on laajaa ja monipuolista ympäri maailmaa ja Euroopan maissa (ks. www.amarc.org).
Lähiradio 100,3 MHz juhlistaa 25-vuotista taivaltaan koko vuoden työn ja välillä muistelunkin merkeissä. Juhlatilaisuus on radiolla keskiviikkona 15. toukokuuta.
lehti 