Vasemmistoliiton puoluesihteeriehdokkaat kaipaavat Vasemmiston toimintaan tutkimustietoa, hauskuutta, yhteen hiileen puhaltamista ja suunnitelmallisuutta.
Vasemmiston tavoitteet ovat oikeat, mutta viestinnässä ja organisaatiossa olisi parantamisen varaa.
Kansan Uutiset esittelee ehdokkaat aakkosjärjestyksessä.
Jorma Mäntylä: Reipasta vasemmistopolitiikkaa!
Tutkija ja toimittaja Jorma Mäntylä (59) korostaa tutkimuksen merkitystä politiikan taustalla.
– Hyvä päätöksenteko perustuu tutkimustietoon.
Jyväskylässä koulunsa käynyt ja Tampereella opiskellut Mäntylä on asunut Kangasalla vuodesta 1993. Hän mainitsee harrastuksikseen luonnon ja tähtitieteen, ja toimii aktiivisesti Suomen luonnonsuojeluliitossa.
Mäntylä arvioi omasta tutkijakokemuksestaan olevan hyötyä tulkittaessa tutkimuksia, gallupeja sekä lobbareiden aineistoja.
Pontimena puoluesihteeriksi pyrkimisellä oli juuri tutkimustiedon tuominen osaksi Vasemmiston politiikkaa.
– Kuten sanoin, hyvä päätöksenteko perustuu tutkimustietoon. Puolueen suhteet tutkijamaailmaan ovat käytännössä poikki. Nämä suhteet pyrkisin rakentamaan.
Kuunneltava enemmän kenttää
Mäntylä näkee vasemmistoliiton tämän hetkisessä toiminnassa monta petrattavaa osa-aluetta. Esimerkiksi puoluejohdon ja jäsenistön suhde on hänen näkemyksensä mukaan kovin yksisuuntainen.
– Pitäisi kuunnella enemmän kenttää, ettei käy kuin kevään kehysriihessä.
Myös suhteet ammattiyhdistysliikkeeseen on saatava Mäntylän mukaan kuntoon.
Valtuutettuna hän sanoo ihmetelleensä puolueen ”olematonta kuntapoliittista tiedotusta ja keskustelua”.
Arvio sinipunasta tekemättä
– Puolueen rooli Sdp:n ja kokoomuksen passiivisena alamaisena pitäisi arvioida. Vasemmalle on jäänyt markkinakuilu, jota perussuomalaiset ovat täyttäneet.
– Paavo Arhinmäen irtiotto osinkoveropäätöksestä osoitti, että reipas vasemmistopolitiikka kannattaa. Mutta seurataan tarkoin gallupeja. Vuoden päästä on eurovaalit, ja sitä ennen tulee uusia tukipaketteja.
Kun Mäntylää pyytää arvioimaan vasemmistoliiton hallitustaivalta, hän palaa ajassa taaksepäin.
– Kansanrintamien kaudella tehtiin kaksi suurta uudistusta, peruskoulu ja kansanterveyslaki. Sinipunahallintojen aikana niitä on ajettu alas, Mäntylä vertaa.
– Mitään arviota tai tutkimusta sinipunahallinnoista ei ole tehty. Puoluesihteerinä käynnistäisin tutkimusprojektin, jossa vertaillaan kansanrintamia ja sinipunahallintoja.
Vasemmistofoorumi voisi Mäntylän mielestä olla tällaiseen tutkimukseen luonteva yhteistyökumppani.
Pari piirua vasemmalle
Mäntylä haluaisi vasemmistoliiton olevan demokraattinen vasemmistopuolue.
– Ei kokoomuksen ja Sdp:n passiivinen apupuolue.
– Tunnukseni on pari piirua vasemmalle. Olen ottanut sen Sdp:n Rafael Paasiolta. Vasemmisto sai sen avulla suuren vaalivoiton 1966. Nyt demarit ovat hylänneet vasemmistolaiset arvot ja muuttuneet kokoomuksen apupuolueeksi.
– Otetaan hyvä tunnus uusiokäyttöön Vasemmistossa, Jorma Mäntylä ehdottaa.
Kauko Niemi: Tarvitaan innostava organisaattori!
Ahkeraksi, yhteistyökykyiseksi ja paneutuvaksi itseään kuvaileva Kauko Niemi (48) on moneen ehtivä mies.
Hän harrastaa karaokea, metsästystä, kalastusta ja politiikkaa.
– Harrastukset on vastapainoa työlle, kunnallispolitiikka on enemmänkin elämäntapa.
Aatteen Niemi kertoo saaneensa kodin perintönä.
– Kunnallispolitiikkaan lähdin mukaan 1988 kunnallisvaaleissa SKDL:n ehdokkaana. Siitä asti olen ollut eri lautakunnissa ja kunnanhallituksessa, jossa nyt varajäsenenä sekä tarkastuslautakunnassa, valtuustossa on viides kausi menossa.
Järjestöjen osaaja
Lestijärven vasemmistoliiton puheenjohtajana pitkään toiminut Niemi uskoo vahvan järjestöosaamisensa olevan avuksi puoluesihteerin työssä.
– Haluan tuoda oman osaamiseni ja kokemukseni järjestötoiminnan kehittämiseksi puolueen käyttöön.
Niemi työskenteli parikymmentä vuotta puuseppänä, josta 10 vuotta pääluottamusmiehenä ja 15 vuotta ammattiosaston puheenjohtajana. Myös SAK:n paikallisjärjestön ja Puuliiton piirin toiminta on hänelle tuttua.
– Olen huomannut että olemalla mukana monenlaisissa yhdistyksissä, jotka toimivat alueen hyväksi, saa ihmisten arvostuksen. Näin on Lestijärvellä toimittu pitkään. Meillä onkin kannatus pysynyt 16:n prosentin tuntumassa ja viime kunnallisvaaleissa saatiin yksi lisäpaikka.
– Toiminta erilaisten ihmisten kanssa avartaa omiakin näkemyksiä.
Toiminnanjohtajien työn organisointi on Niemen mukaan yksi uuden puoluesihteerin tärkeimmistä tehtävistä. Siksi tämän tulisi olla innostava organisaattori, joka luo yhteishenkeä.
– Ensimmäiseksi on tuettava ja hoidettava hiipumassa olevat puolueosastot kuntoon. Tätä työtä riittää maakunnissa.
Suunnitelmallisuutta tekemiseen
Puolueen vähäiset työntekijäresurssit olisi hyödynnettävä paremmin kentällä, eikä sitoa liikaa hallintotehtäviin. Myös paikalliset toimijat on saatava mukaan.
– Haluan puolueessa eri toimijat samaan pöytään suunnittelemaan yhteistä tekemistä ja tulevaisuutta, ajatuksena se että kaikki osaaminen puolueessa on tärkeää. Haluan myös että ay-liike ottaa puolueen toiminnassa enemmän roolia.
– Pohjanmaan Vasemmisto on jaettu neljään eri toiminta-alueeseen. Tämä on tuonut mukanaan enemmän suunnitelmallista tekemistä.
Tästä voisi Niemen mielestä ottaa mallia muillakin alueilla.
– Kaikkien toimijoiden on jalkauduttava kansan pariin eri tapahtumiin toreille ja messuille pitkin maakuntia. Yhdessä tekemällä tulee tuloksia.
Politiikka takaisin politiikkaan
Vasemmistoliiton tulevaisuuden linjauksissa Niemi nostaisi esiin muun muassa teollisuuden kysymyksiä.
– Valtion omistajuutta eri yhtiöissä ei tulisi vähentää. Valtion omistajuudesta vastaava ministeri on ajamassa alas muun muassa Finnairin omistusta, mikä on väärin.
– Mieluummin pitäisi olla enemmän mukana, esimerkiksi telakkateollisuus tarvitsee valtion mukana oloa ja nimenomaan omistajana. Näin pidetään päätösvaltaa Suomessa ja tuetaan työllisyyttä.
Niemi kehuu molempien vasemmistoministereiden toimintaa. Yhteisöveron alennusta hän pitää kuitenkin takapakkina.
– Kunnille se päätös tietää tuskaa ja kuntalaiset, varsinkin vähempiosaiset, ovat maksumiehiä.
Olennaisinta on Niemen mielestä silti, että oma linja säilytetään.
– Ja se täytyy esittää entistä kuuluvammin. Puolueiden erot on saatava selvemmiksi, politiikka takaisin politiikkaan.
”Yhteen hiileen puhaltava kansanliike”, kuvailee puoluesihteeriehdokas Kauko Niemi unelmiensa vasemmistoliittoa.
Vahva järjestö-osaaminen on avuksi puoluesihteerin työssä.
Saila Ruuth: Tavoitteissa on oltava rohkea!
Porvoosta kotoisin oleva Saila Ruuth (31) asuu avopuolisonsa kanssa Helsingissä ja käy mielellään teatterissa, jos politiikan ”harrastamiselta” ehtii.
Viime kuukaudet Ruuth on muun muassa vetänyt ryhmää, joka on valmistellut Vasemmiston toiminta kohti 2020-lukua -asiakirjaa. Siinä hahmotellaan millainen toimintakulttuuri ja -organisaatio puolueessa tulevaisuudessa on.
Keskustelutilaisuuksissa eri puolilla maata on Ruuthin mukaan noussut entistä vahvempi ”joukkoliikeasenne”.
– Ettei toiminta ole vain vaalien organisointia tai edustuksellista politiikkaa vaan muillakin tavoilla poliittista vaikuttamista. Kuten verkostoitumista muiden samanmielisten järjestöjen kanssa tai ihan perinteistä solidaarisuustoimintaa, kuten roskienkeruupäivän järjestämistä omassa naapurustossa.
Kierrettävä maata ja keskusteltava
Ruuth puhuu avoimuuden lisäämisestä sekä puolueen sisällä että ulospäin.
– Ei yhdensuuntaista tiedottamista vaan keskustelua niin, että asiat tehdään ihmisten kanssa eikä niin että me täältä jostain ylhäältä tehdään ihmisiä varten, hän kuvailee.
Ruuth pitää tärkeänä strategisen ajattelun ulottamista koko porukkaan.
– Kaikille pitäisi olla selvää, mitä ovat meidän tavoitteet lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä ja mitä priorisointeja on tehtävä, jotta niitä saavutettaisiin ja millä käytännön toimenpiteillä niitä tavoitteita kohti mennään.
Siksi puoluesihteerin on kierrettävä maata ja keskusteltava.
Samaan hengenvetoon Ruuth myöntää, että puoluesihteerin ajasta isoin siivu menee vaalikampanjoiden rakentamiseen ja hallinnon pyörittämiseen.
Miten uusia työpaikkoja.
Vasemmistoliiton ministerit avustajineen ja koko puolueen eduskuntaryhmä on Ruuthin mielestä tehnyt hyvää työtä.
– Heidän kädenjälkensä näkyy hallituksen päätöksissä. Ryhmän painoarvolla ei ole kuitenkaan pystytty muuttamaan isoa linjaa ja ikäviä päätöksiä, kuten yhteisöveron roisi laskeminen.
Finanssikriisi on Ruuthin mielestä osoittanut, että talous- ja elinkeinopolitiikka ja EU-politiikka jäävät vasemmistoliitossa liian kapeille harteille.
– Sosiaalipolitiikassa meillä on jo mieletöntä osaamista, nyt tarvittaisiin laajemmat joukot keskustelemaan siitä mikä on vasemmistolainen vastaus talouskriisiin. Mitä ovat esimerkiksi punavihreät tavat luoda uusia työpaikkoja?
Ruuth toivoo, että myös yhteistyötä ay-liikkeen kanssa mietittäisiin monipuolisesti.
Vaikka työväenliike ja ammattiyhdistysliike syntyivät aikanaan puolustamaan teollisuuden työntekijöiden oikeuksia, saattavat kurjimmat työolot tai -ehdot tänä päivänä löytyä muualta kuin teollisuuden alalta, hän arvelee.
– Ketkä ovat nykyään kaikkein huonoimmassa asemassa työelämässä ja mikä on se liike, joka heitä puolustaa?
Saila Ruuthin isä Aulis Ruuth on vasemmistoliiton entinen puoluesihteeri, nykyinen kunnallissihteeri.
Mukaan toimintaan ei kuitenkaan innostanut isä, vaan Etelä-Suomen Vasemmistonuorten ”ihana” porukka. Politiikanteon pitääkin Ruuthin mielestä olla myös hauskaa.
– Ei kiinnostuneitakaan ihmisiä voi saada sitoutumaan, jos tämä on vain työlästä ja rankkaa. Porukassa pitää viihtyä.
Saila Ruuthin unelmana on iloinen, vaikuttavaa punavihreää politiikkaa tekevä joukkoliike, joka on tavoitteissaan rohkea, ja johon voivat tulla mukaan kaikissa elämäntilanteissa olevat ihmiset, kuten pienten lasten vanhemmat.
Irma Taavela: Puolueen sisäinen toiminta kuntoon!
Irma Taavelan (37) taival vasemmistolaisessa liikkeessä alkoi laulaen, kun hän 10-vuotiaana liittyi kulttuuripioneerikuoro Katajanmarjoihin.
– Myöhemmin löysin itseni parantamasta maailmaa SDNL:stä ja vasemmistoliitosta.
Vasemmistoliitossa Taavelan tie on kulkenut rivijäsenestä, jota hän pitää myös tärkeänä tehtävänä, osaston ja piirin puheenjohtajaksi.
Politiikan harrastamisen lisäksi Taavelan perheensä kanssa viettämään vapaa-aikaan kuuluu liikuntaa ja kulttuuria.
Suunnitelmallisuutta puuttuu
Taavela haluaa parantaa vasemmistoliiton sisäistä toimintaa.
– Olen kokenut puolueen sisäisen tilanteen ja tietyn pitkän ajan suunnitelmallisuuden puuttumisen yhdeksi isoksi syyksi pitkään jatkuneeseen kannatuksen laskuun ja sitä kautta parempien yhteiskunnallisten päätösten aikaan saamiseksi.
– Haluan omalta osaltani olla näitä kumpaakin parantamassa, hän perustelee puoluesihteeriehdokkuuttaan.
Puolueen johtoon Taavela uskoo tuovansa tervettä vaihtelua, uutta ajattelua ja arkista elämänkokemusta. Hän pitää vahvuutenaan myös laajojen kokonaisuuksien hahmottamista.
Taavela näkee puoluesihteerin tehtävän tietojen risteyspisteenä, ohjaavana mahdollistajana ja kannustajana.
– Puoluesihteeri on tärkeä linkki puoluejohdon ja oman organisaation eri sidosryhmien välillä. Puoluesihteerin tehtävässä on tärkeää huolehtia yhdessä tehtävästä tavoitepohjaisesta suunnittelusta ja sen käytäntöön saattamisesta.
Ensimmäisenä Taavela ryhtyisi kiertämään kenttää ja valmistautumaan ensi vuoden EU-vaaleihin. Yhdessä muun puoluehallituksen ja -valtuuston sekä kentän kanssa olisi määriteltävä keskeiset EU-tavoitteet.
Vaaleihin hän toivoo ennakkoluulotonta ehdokasetsintää ja asettelua ja puolueen taholta arvostusta ja tukea kaikille ehdolla oleville.
Taavela haluaa luoda palautejärjestelmän, jonka avulla puolueen toimintaa voidaan jatkossa kehittää.
– Vasemmiston toiminta 2020-luvulle -asiakirjan tulisi olla riittävästi suuntaviivoja antava toiminnan perusperiaatteita käsittelevä, mutta siihen olisi jätettävä kentälle riittävästi jalkautumisvaraa.
Kyseenalaisia veroratkaisuja
Vasemmistoliiton tulisi Taavelan mukaan tulevaisuudessakin nostaa esiin selkeästi vasemmiston ja kestävän kehityksen arvoista lähteviä vaihtoehtoja.
Liian vähiin ovat hänen mielestään jääneet työllisyyteen ja toimeentuloon liittyvät avaukset, kuten mistä saadaan lisää työpaikkoja ja miten toimeentuloa voitaisiin paremmin jakaa. Myös EU-asioita voisi nostaa.
– Kotimaisen teollisuuden tulevaisuus yhdessä vihreän teknologian kehittymisen kanssa on myös hyvin kiinnostava aihealue.
Vasemmistoliiton hallitustyöskentelyä Taavela kuvaa hyväksi yritykseksi, mutta painoarvo on liian pieni.
– Pienimpien etuuksien nostot näen positiivisena.
Viimeisimpiä veroratkaisuja hän pitää kyseenalaisina, ”puolueen puheenjohtajan korjaavan toimenpiteen aikaan saaminen tosin vähän parantaa kokonaisuutta”.
Sote-ratkaisu työntää Taavelan mielestä vastuuta liikaa kuntien harteille, eikä puutu keskeisimpään ongelmaan: monikanavaiseen rahoitukseen.
Iso ja onnellinen perhe
Taavelan hahmotelma tulevaisuuden vasemmistoliitosta on historiastaan voimaa ammentava edistyksellinen, vaikutusvaltainen ja vastuullinen vasemmistopuolue.
– Iso ja onnellinen perhe.
uutiskirje 
