Maahanmuuttajataustaisissa nuorissa paljon potentiaalia
Nuorisotutkimusverkoston laatimasta barometristä käy kuitenkin ilmi, että nuoret haluavat osallistua ja vaikuttaa järjestöissä.
– Etenkin maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on paljon valjastamatonta potentiaalia, Itä-Suomen yliopiston tutkija Antti Kivijärvi kertoo.
Kivijärvi haluaisi heittää pallon kolmannen sektorin toimijoille, jotta nuorten osallistumisen ja vaikutushalukkuuden välinen rotko saataisiin kurottua umpeen.
Ensimmäinen tila on koti, toinen koulu ja kolmas organisoitu harrastuspaikka.
– Voi olla, että nuoriso organisoidun toiminnan sijaan harrastaa omaehtoisesti, kuten skeittaa tai tekee musiikkia, Kivijärvi toteaa.
Esteet osallistua harrastustoimintaan ovat kaikille nuorille samat, toisaalta maahanmuuttajanuoret osallistuvat valtaväestöä vähemmän.
Vastuullisia asemia kaivataan
Australiassa tehdyn tutkimuksen mukaan somalinuori valitsi kahdesta jalkapallojoukkueesta sen, joka ei voittanut turnauksissa pokaaleita. Hänen omataustaisensa joukkue tarvitsi hänet myös seuran kehittäjäksi, ei vain osallistujaksi.
– On tärkeää, että nuori pystyy vaikuttamaan toimintaan. Siitä riippuu, minkälaisia asemia nuorille on tarjolla, kuten valmentajan pesti, Kivijärvi sanoo.
Muita esteitä ovat raha ja liikkuminen. Suuri osa maahanmuuttajataustaisista nuorista kuuluu väestöryhmään, jolla ei ole paljon rahaa käytettävissä.
Toiminnan järjestäjältä vaaditaan tiedottamista muillakin kuin suomen kielellä. Järjestön olisi pohdittava, minkälaisen kuvan se itsestään antaa.
Nuorten omaehtoinen neljäs tila
Kun vapaa-aikaa ei vietetä kotona, koulussa tai organisoiduissa tiloissa, nuoret hakeutuvat niin sanottuun neljänteen tilaan.
Neljäs tila on tutkijan mukaan nuorison itsensä valitsema kokoontumispaikka, ei-kenenkään-maa. Se voi olla vaikkapa kauppakeskus, puisto tai muu tila, joka ei ole tuttujen aikuisten kontrollissa.
Ensimmäinen tila on koti, toinen koulu ja kolmas organisoitu harrastuspaikka.
– Nuoria on voinut siirtyä perinteisestä järjestökentästä neljänsiin tiloihin, Kivijärvi arvelee.
Tiloista tekee erityisen tärkeän vapaaehtoinen sosiaalisuus, jolloin voi tulla ja mennä oman tahtonsa mukaan. Paikoista puuttuu tuttujen aikuisten kontrolli.
– Pienillä paikkakunnilla tämä voi olla vaikeaa. Vähintäänkin serkun äiti voi kävellä vastaan, Kivijärvi luonnehtii.
Vaikka kauppakeskusten vartijoita juostaan pakoon, he tuovat myös turvallisuutta.
Erona järjestötoimintaan neljännet tilat vastaavat nuorten omaehtoiseen sosiaalisuuteen ja toimintaan omaehtoisuudellaan. Tähän on järjestökentän vaikea vastata tutkijan mukaan.
– Tärkeää olisi nähdä nuoret aktiivisena joukkona, ja neljännen tilan haltuun oton jopa poliittisena kannanottona. Järjestöissä ei voi ottaa kantaa, Kivijärvi selventää.
lehti 