Helsingin hovioikeus on hylännyt kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok.) saaman syytteen törkeästä lahjuksen ottamisesta. Käräjäoikeus oli aikanaan äänin 2–1 langettanut Kanervalle tuomion.
Kun hovioikeus totesi Kanervan syyttömäksi, niin samalla kaatuivat myös liikemiesten Arto Merisalon, Tapani Yli-Saunamäen ja Toivo Sukarin syytteet Kanervan törkeästä lahjomisesta.
Todennäköistä kuitenkin on, että apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske hakee valituslupaa Korkeimpaan oikeuteen ja Kanervan piina jatkuu mahdollisesti vielä pitkään – parhaassa tapauksessa ainakin yli vuoden. Kyse on vaalirahoituksen osalta lain tulkinnasta ja siksi ratkaisulla lienee ennakkotapauksen luonne.
Hovioikeuden päätös linjaa väljempää käytäntöä vaalitukiin.
Kalske totesi tuoreeltaan aikovansa perehtyä tarkoin hovioikeuden päätökseen, ennen kuin hän tekee päätöksenä asian mahdollisesta eteenpäin viemisestä. Reagointiaikaa on kuukausi.
Hovioikeuden päätöksen mukaan Kanervan saamilla, hänen syntymäpäivänsä viettoon liittyvillä runsailla etuuksilla ei ollut yhteyttä siihen, että hän toimi tuolloin maakuntaliiton hallituksen puheenjohtajana. Syntymäpäiväsponsoroinnin lisäksi luupin alla oli Kanervan saama vaalituki vuoden 2007 eduskuntavaaleissa.
Kun käräjäoikeus ja hovioikeus ovat ratkaisseet asian toisistaan poikkeavalla tavalla, niin on perustelua viedä asia ylimmän oikeusasteen ratkaistavaksi.
Hovioikeuden päätös linjaa uudenlaista väljempää käytäntöä vaalitukiin. Siksi päätöstä onkin tarkasteltava juurta jaksain, koska sillä voi olla merkitystä vaalitukien saamiseen ja antamiseen. Hovioikeuden tulkinnan mukaan ”vaalituki poikkeaa lahjus- ja virkarikoksissa tavanomaisista etuuksista kuten matkoista ja erilaisesta kestityksestä”, koska se on ”erityislaatuinen ja hyväksyttävänä pidettävä etuus, joka annetaan politiikassa jo mukana toimiville henkilöille”.
Näin varmaan on, mutta tämänkin tapauksen yhteydessä on nostettu esiin tavanomaista suurempien tukien vastaanottamiseen mahdollisesti liittyvä ”rakenteellinen korruptio”, eli tuen saaminen ei välttämättä näy juuri sillä hetkellä vastaanottajan toiminnassa mutta vaikuttaa kuitenkin taustalla tukea saaneen päätöksentekoon. Kiitollisuuden velkaa on vaikea suoranaisesti mitata, mutta se voi vaikuttaa vastavuoroisuusperiaatteella. Johonkin raja täytyy vetää. Omalta osaltaan Helsingin hovioikeus on rajan vetänyt ja tällä päätöksellä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia.
Vaalituista puhuttaessa kannattaa aina kuitenkin muistaa, että vaalituen antaminen ja saaminen ovat täysin luvallista toimintaa, kunhan toimitaan lakien ja yhteisesti hyväksyttyjen toimintamallien mukaan. Hovioikeuden tekemä tulkinta voi kuitenkin vaikuttaa erilaisten verkostojen hyväksikäyttämiseen.