Opetusministeri Krista Kiurun (sd.) Helsingin Sanomien haastattelussa (8.7.) esiin nostama ajatus oppivelvollisuuden pidentämisestä vuodella kannattaa ottaa vakavasti. Ehdotus ei ole huono. Asiassa on tosin monia eri puolia. Opettajien ammattijärjestö OAJ ehti heti antaa tukensa ministerille.
Oppivelvollisuuden pidentämistä voi tarkastella niin koululaisten, opettajien, kuntien, työelämän, jatko-opintopaikkojen kuin myös valtion rahakirstun vartijan näkökulmista. Tärkein on kuitenkin aikuisuutta lähenevän nuoren näkökulma ja etu.
Oppivelvollisuuden pidentämistä loppupäästä Kiuru perustelee sillä, että yksikään nuori ei jäisi pelkän peruskoulun varaan, vaan hakeutuisi ammattikouluun, lukioon tai esimerkiksi työpajaan. Oppivelvollisuuden pidentämisellä voitaisiinkin todennäköisesti ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Nytkin on käytössä vapaaehtoinen kymppiluokka niille, jotka eivät ole saaneet jatko-opiskelupaikkaa peruskoulun jälkeen.
Suomessa oppivelvollisuus loppuu, kun koululainen on suorittanut peruskoulun tai täyttänyt 17 vuotta.
Kiuru haluaa pidentää oppivelvollisuutta nimenomaan loppupäästä, mutta harkinnanvaraista voisi olla myös, että oppivelvollisuus alkaisi ainakin joustavasti jo 6-vuotiaana. Kaikki lapset eivät ehkä ole vielä 6-vuotiaina koulukypsiä, mutta monet alkavat jo esikouluiässä olla. Kiurun esitys myös esiopetuksen muuttamisesta velvoittavaksi kaikille, on myös perusteltu. Se lisäisi tasa-arvoa. Monissa maissa kouluun mennään jo nytkin 6-vuotiaina.
uutiskirje 
