Kesälomakausi on nyt syvimmillään, mutta muutaman viikon kuluttua seuraavan tuloratkaisun rakentaminen alkaa todenteolla.
Päädytään lopulta sitten jollakin mallilla keskitettyyn ratkaisuun tai liittokohtaisiin neuvotteluihin, on pöydälle kertynyt palkankorotusten lisäksi paineita myös laatuasioiden puolella. Niihin on hyvä tarttua syksyllä.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen esitti viime viikolla alipalkkauksen kriminalisoimista. Asia on erittäin ajankohtainen ja ammattiyhdistysliikkeestä löytyy sille tukea varmasti laajalla rintamalla. Kyseessä on yksi harmaan talouden muoto, jota työnantajien EK hiljaisesti tukee. EK:n mukaan nykyiset sanktiot ovat riittäviä, vaikka mitään sanktiota ei edes ole olemassa. Jos työntekijä ensin rohkenee viedä asian oikeuteen ja voittaa sen, tulee työnantajan maksettavaksi vain se, mikä työntekijälle muutenkin kuuluu.
Palvelualojen ammattiliitto PAM vaatii rangaistukseksi yhteisösakkoa. PAM on alan asiantuntija. Se hoitaa vuosittain satoja tapauksia, joissa palkkaa on maksettu liian vähän tai lisät ovat jääneet maksamatta.
Miksi työntekijän ylipäänsä kuuluu käräjöidä saadakseen palkkansa kokonaan?
Toinen ajankohtainen laatuasia on vasten työntekijän tahtoa tehtävä osa-aikatyö. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen selvityksen mukaan tällaisia työntekijöitä on 80 000. Suomen työllisistä osa-aikatyötä tekee Tilastokeskuksen mukaan noin 15 prosenttia. Tämä tarkoittaa yli 300 000:ta palkansaajaa. SAK:laisilla aloilla vastentahtoista osa-aikatyötä teetetään erityisen paljon muun muassa palvelualoilla.
Yritys voi halutessaan palkata kaikki työntekijänsä osa-aikaisina, sillä työnantajan ei tarvitse perustella osa-aikatyön käyttöä mitenkään.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n työehtoasiantuntija Katarina Murto on vaatinut laissa määriteltäväksi osa-aikatyön käytön perusteet. Vastentahtoinen osa-aikatyö tarkoittaa usein toimeentulon epävarmuutta.
Nyt kun palkankorotukset ovat todennäköisesti jäämässä vaatimattomiksi, riittää työelämän lainsäädännössä vastapainoksi tehtävää.