Vaaralliset ammatit
Rakennusteollisuuden keskusliitto on asettanut kunnianhimoiseksi tavoitteeksi työtapaturmien nollatoleranssin vuoteen 2020 mennessä.
SRV-konsernin pääluottamusmies Manu Kivisaari pitää tavoitetta hyvänä, mutta käytännön toimet yrityksissä ovat olleet toistaiseksi melko vaisuja.
– Paljon pitää muuttua, jotta tavoitteeseen päästään. Nollatapaturma-ajattelu ei tällä hetkellä ole käytäntö rakennustyömailla.
Kivisaaren tehtäviin kuuluvat myös työturvallisuusasiat. Hän tietää, etteivät totutut tavat ja työmenetelmät muutu sormia napsauttamalla. Liian usein selitetään, että jotakin työtä tai työvaihetta ei kerta kaikkiaan pysty tekemään turvallisesti.
– Kaikki on mahdollista, jos vain halutaan. Se kuitenkin merkitsee, että koko alan pitää muuttua. Ei yksi urakoitsija voi muuttaa vanhoja tottumuksia ja työtapoja.
Työmaakuolemat vähentyneet
Talonrakennus on tapaturma-altis ala. Myös hengenlähtö työssä saattaa olla lähellä.
Vielä 70-luvulla rakennuksilla sattui kolmisenkymmentä kuolemaan johtanutta työtapaturmaa vuodessa. Nyt keskiarvo on noin kymmenen vuodessa.
– Edistystä on tapahtunut neljässä vuosikymmenessä, mutta ei tarpeeksi, Kivisaari sanoo.
Kaikista työpaikkakuolemista kolmannes tai neljännes sattuu rakennustyössä, moninkertaisesti verrattuna alan osuuteen Suomen työvoimasta.
Tilastot eivät ole koko totuus
Tapaturmavakuutusten liiton tilastojen mukaan talonrakennuksessa sattui vuonna 2011 lähes 5 000 työtapaturmaa. Kivisaari arvioi, etteivät tilastot kerro koko totuutta.
– Luulen, ettei ulkomaisen työvoiman ja lähetettyjen työntekijöiden tapaturmia aina tilastoida. Tiedän useita tapauksia, joissa kaveri kiikutetaan vain takaisin kotimaahan, jos jotain sattuu.
Suomen rakennuksilla ulkomaisten työntekijöiden osuus on arviolta neljännes. Pääkaupunkiseudun rakennustyömailla ulkomaalaisia saattaa olla jopa puolet.
Kivisaaren mukaan ulkomaalaisten työntekijöiden ammattitaidossa ei ole huomautettavaa. Puutteet löytyvät lähinnä edunvalvonnasta.
Vaaran paikat telineillä
Rakentajien tavanomaisista tapaturmista suurin osa on viiltohaavoja käsiin. SRV:llä eniten sairauspoissaoloja aiheuttavat liukastumiset.
Vakavammat tapaturmat sattuvat, kun työntekijä putoaa tai jokin kappale tippuu hänen päälleen.
Myös matalalta voi pudota pahasti.
– Kevyillä telineillä työskentelyn vaaroja väheksytään, vaikka niilläkin on sattunut kuolemantapauksia. Telineillä työskennellään vaikka millaisissa asennoissa.
Korkealla työskenneltäessä jätetään usein käyttämättä turvavaljaita. Kivisaarella on ongelmaan ratkaisu. Vaikeisiin paikkoihin tulisi suunnitella kiinteät vaijerilenkit valjaiden kiinnityspisteiksi.
Pakollinen koulutus auttaisi
Raskaiden kuormien kiinnittämisessä tarvitaan ammattitaitoa, ja se edellyttää koulutusta.
– Kavereilla, jotka kiinnittävät kuormia liinoilla, pitäisi olla pakollinen koulutus. Jos huonosti kiinnitetty puutavaranippu, tiili- tai laattanippu tulee taivaalta alas, seuraukset voivat olla karmeat.
Kivisaarella on paljon hyviä ideoita, kuinka työturvallisuutta rakennuksilla voitaisiin parantaa. Esteeksi voi muodostua, että työturvallisuus maksaa.
– Turvallisuus ei saa ikinä olla kustannuskysymys. Turvallisuuden laiminlyönti vasta maksaakin, Kivisaari korostaa.
uutiskirje 
