KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

He ovat Putinin uudet oligarkit

Venäläis-suomalainen liikemies Gennadi Timtšenko (vas.), Jokereiden hallituksen puheenjohtaja Hjallis Harkimo ja liikemies Roman Rotenberg hymyilivät kilpaa 28. kesäkuuta järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, jossa kerrottiin Helsinki Areenan siirtyvän venäläisomistukseen. Timtšenko ja Rotenberg kuuluvat Vladimir Putinin hyvien veljien verkostoon.

Venäläis-suomalainen liikemies Gennadi Timtšenko (vas.), Jokereiden hallituksen puheenjohtaja Hjallis Harkimo ja liikemies Roman Rotenberg hymyilivät kilpaa 28. kesäkuuta järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, jossa kerrottiin Helsinki Areenan siirtyvän venäläisomistukseen. Timtšenko ja Rotenberg kuuluvat Vladimir Putinin hyvien veljien verkostoon. Kuva: Lehtikuva/ Aleksi Tuomola

Suomessa bisneksiään jääkiekkoon laajentaneet venäläismiljardöörit rikastuivat satumaisesti sen jälkeen, kun heidän vanhasta ystävästään Vladimir Putinista tuli itänaapurin presidentti. He eivät olleet ainoita.

Antero Eerola
3.8.2013 10.00

Kun Vladimir Putin nousi Venäjän presidentiksi vuonna 2000, hänen viestinsä maan kansallisvarallisuuden ryöstäneille oligarkeille oli selvä. Bisneksiä sai jatkaa, mutta jos poliittisen vallan ostaminen rahalla jatkuisi, suurliikemiehet tuhottaisiin.

Samalla alkoi Venäjän talouselämän keskeisten osien, erityisesti öljyn, kaasun ja median kovakourainen siirto uusiin, luotettaviin käsiin.

Tämä ei silti estänyt toisen oligarkkipolven esiinmarssia. Päinvastoin muutamille Putinin lähimpään piiriin kuuluville liikemiehille vanhan ystävän valtaannousu on avannut kultaisen portin suoraan Venäjän miljardöörikerhoon.

Paitsi politiikassa ja hallinnossa, myös talouselämässä Putinin luotetun sisärenkaan muodostavat miehet, joiden kanssa hänellä on yhteinen tausta turvallisuuspalvelu KGB/FSB:ssä, Pietarin kaupunginhallinnossa 1990-luvun alussa tai judoharrastuksessa.

Judokerhon
veljeskunta

Tatamilla tärkein yhdysside on ollut Navara Neva -niminen judokerho, jonka kunniapuheenjohtaja Putin on. Hänen ohellaan klubin perustajiin kuuluvat miljardööriveljekset Arkadi ja Boris Rotenberg sekä vauhdilla Venäjän mahtavimpien öljyruhtinaiden joukkoon noussut Gennadi Timtšenko. Herrat ponnahtivat Suomessakin julkisuuteen ostettuaan alkukesästä Helsinki Areenan liikemies Harry Harkimolta. Kolmikosta Boris Rotenberg ja Timtšenko ovat Suomen kansalaisia.

Venäjän ykkösmiehen ympärillä on kuitenkin vielä yksi hyvien veljien verkosto.

Putin perusti vuonna 1996 yhdessä pietarilaisten ystäviensä kanssa mökkiosuuskunta Ozeron, joka rakennutti datshoja Pyhäjärvelle Karjalankannakselle, entiselle Suomen alueelle. Osuuskunnan jäseniin kuuluivat muun muassa Venäjän rautateiden nykyinen pääjohtaja Vladimir Jakunin, Rossija-pankin osakas Nikolai Šamalov sekä koko maailman uraanikaupasta lähes puolikasta aiemmin hallinnut Vladimir Smirnov.

Mökkinaapureista ehkä merkittävin on kuitenkin kulisseissa viihtyvä miljardööri Juri Kovaltšuk, joka omistaa vajaat 40 prosenttia pietarilaisesta Rossija-pankista. Pankki on keskus laajassa yritysimperiumissa, johon on siirretty muhkeita eriä ennen valtion hallussa ollutta omaisuutta.

Mehevintä on
luun ympärillä

Keskeiset Rossijan hyväksi koituneet omistusjärjestelyt ovat liittyneet valtion kaasujätti Gazpromiin, joka on ollut Venäjän hallitukselle eräänlainen pohjaton kukkaro.

Vuosien varrella konsernin osia on yksityistetty Putinin lähipiirille, ainakin lehtitietojen mukaan ilmeisen edullisin ehdoin.

Ensimmäinen vaihe Gazpromin mutkikkaassa paloittelussa liittyi sen omistamaan vakuutusyhtiö Sogaziin. Kovaltshukin Rossija-pankki osti nykyisin miljardien arvoisen Sogazin vuonna 2004 vain 58 miljoonalla dollarilla.

Tämän jälkeen uusille omistajille siirtynyt Sogaz hankki kolmen neljäsosan enemmistön Lider-nimisestä holding-yhtiöstä, jonka käsissä puolestaan oli Gazpromin eläkerahasto Gazfond. Kyseessä on Venäjän suurin yksityinen eläkerahasto, jolla on jättimäinen sijoitusomaisuus. Myös tässä siirrossa kauppahinta oli huomattavan vähäinen.

Suurin saalis oli kuitenkin Gazprombank, joka on maan kolmanneksi suurin rahoituslaitos. Eläkerahasto Gazfondin hallinnassa olleen pankin enemmistö siirtyi Rossijan miehille osakkeiden vaihtojärjestelyllä, jossa Gazpromin jakeluyhtiöstä tuli Rossijan vähemmistöosakas. Rahaa ei liikkunut.

Kaupan kylkiäisenä mukana seurasi kaasupankin omistama Gazprom Media, jolla on keskeinen asema Venäjän viestimissä.

Järjestelyt kytkeytyvät Putiniin siksi, että siirrot tapahtuivat valtion siunauksella, sillä se on aina ollut Gazpromin enemmistöomistaja. Putinin kahden ensimmäisen presidenttikauden aikana vuosina 2000–2008 yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi muuan lupaava nuori mies nimeltä Dmitri Medvedev.

Kaasuputkista
raharööri

Juuri Gazpromista ovat päässeet hyötymään muutkin Putinin ystävät.

Myös Arkadi ja Boris Rotenbergin satumainen vaurastuminen liittyy läheisesti maakaasuun. Suvun miljardiomaisuuden taustalla on Stroigazmontaž-niminen yhtiö, joka toimittaa kaasuputkia – yllättäen jälleen – Gazpromille.

Rotenbergien suurhankkeisiin kuuluvat Uhta-Toržokin sekä Grjazovets-Viipurin noin tuhat kilometriä pitkät linjastot, jotka syöttävät kaasun Itämeren pohjassa kulkevaan Nord Stream -putkeen.

Lisäksi veljesten yhtiö on rakentanut Kaukoitään lähes kahden tuhannen kilometrin putken sekä olympiakaupunki Sotšiin kulkevan uuden kaasureitin. Sanomattakin on selvää, että kyse on miljardien ja taas miljardien eurojen arvoisista hankkeista.

Putinin judokaveri Timtšenko taas on rikastunut öljynviennillä Venäjältä muualle maailmaan. Asiakkaita ovat olleet valtiolliset Rosneft ja Gazpromneft.

Raharuhtinas on kuitenkin laajentanut energiaimperiumiaan, sillä hän omistaa nykyisin Venäjän toiseksi suurimman kaasuntuottajan Novatekin.

Vaikka Gazpromilla on aiemmin ollut yksinoikeus kaasun vientiin, ilmoitti presidentti Putin kesäkuussa, että yhtiön monopoli lakkautetaan. Yllätyksenä ei tulekaan Novatekin tuore ilmoitus siitä, että muhkeita kaasuntoimitussopimuksia on jo solmittu Puolan ja Kiinan suuntaan.

Lisää aiheesta perjantaina 2. elokuuta ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä. Osta näköislehti

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Uusimmat

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Katainen teki 700 miljardin ja 15 vuoden mokan

 
02

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
05

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

19.07.2025

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään