Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kehittäminen yhtenä, koko Pirkanmaan kattavana organisaationa on ainoana toimivana keinona varmistaa hyvälaatuiset ja kattavat erikoissairaanhoidon palvelut kaikille pirkanmaalaisille, toteaa Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirikokous kannanotossaan.
Tampereella pidetty piirikokous valitsi piirijärjestön puheenjohtajaksi yksimielisesti Kalle Hyötysen Tampereelta. Hyötynen on 46-vuotias mittakirvesmies, kaupunginvaltuutettu ja Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja.
Varapuheenjohtajiksi valittiin tutkija Sinikka Torkkola (53) Tampereelta ja tanssitaiteilija Tuula Linnusmäki (54) Lempäälästä.
Kokouksessa todettiin, että Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kehittäminen yhtenäisenä julkisena palveluna on perusteltua sekä toiminnallisesti. että taloudellisesti. Sairaanhoitopiirin tulee olla jatkossakin Pirkanmaan kuntien omistamia.
Vastuukuntamalli, jossa sairaala siirtyisi Tampereen kaupungille, vaarantaa piirijärjestön mielestä sekä yliopistosairaalan että aluesairaaloiden kehittämisen. Kaupungin taloudellinen kantokyky ei pysty takaamaan yliopistollisen sairaalan välttämättömien infrastruktuurin- ja teknologian kehittämistä, todetaan kannanotossa.
Mäntän aluesairaalan tapainen näivettyminen ei saa toistua. Vammalan ja Valkeakosken aluesairaaloiden toimintaa on kehitettävä edelleen. Koko sairaanhoitopiirin hallintoa tulee kehittää niin, että päätöksenteossa kuuluvat paitsi omistajakuntien myös palveluiden käyttäjien ja henkilökunnan ääni entistä paremmin, muistuttaa piirijärjestön varapuheenjohtaja ja sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen Sinikka Torkkola.
Aluesairaaloiden irrottaminen sairaanhoitopiiristä omiksi, paikallisesti omistetuiksi yksiköikseen merkitsisi Torkkolan mukaan ensinnäkin julkisen omaisuuden valumista yksityisille yrityksille, joiden toimintaa ohjaa ensisijaisesti taloudellinen voiton tavoittelu eikä alueen asukkaiden hoidon tarpeet.
Toiseksi kiinteä yhteys yliopistosairaalan lääke- ja hoitotieteelliseen tutkimukseen ja koulutukseen on olennainen keino varmistaa ja kehittää hoidon laatua.
Kolmanneksi irrallisina yksikköinä aluesairaaloiden mahdollisuudet rekrytoida ammattitaitoista henkilökuntaa heikkenisivät, sillä irrallisena aluesairaaloilla ei olisi samanlaisia tutkimus- ja koulutusmahdollisuuksia kuin yliopistosairaalan yhteydessä toimivalla aluesairaalalla.