”Palveluille tulee vielä kysyntää”
Matkatoimistoissa työskentelevien määrä on pudonnut puoleen 2000-luvun alusta. Tuolloin alalla työskenteli liki 4 000 työntekijää, enää noin 2 000.
– Yhä useampi ostaa matkan netistä. Henkilökohtaiseen palveluun turvaudutaan, kun halutaan lisätietoa kohteesta, arviota hotellista tai netti ei jostain syystä toimi, kertoo matkailualasta vastaava palkkasihteeri Katri Höök Auto- ja Kuljetusalan Työtekijäliitosta AKT:sta.
Hän muistuttaa, että henkilöstö on ajettu niin vähiin, että pieni toimisto voi joutua sulkemaan hetkeksi palvelunsa flunssa-aallon takia.
AKT:hen kuuluva matkatoimistoalan työntekijäyhdistys Maili ry täytti marraskuussa 60 vuotta. Höök luottaa, että ammattikuntaa tarvitaan jatkossakin.
– Työntekijämäärä vähenee vielä jonkin verran. Uskomme kuitenkin, että suunta kääntyy. Varttunut väki osaa vaatia palvelua, ja heillä on maksukykyä, Höök sanoo.
Matkatoimistoalan työnantajat ymmärtävät Höökin mukaan palvelun toisin. He vaativat tasalaatuista, rivakkaa palvelua.
– Kun asiakas soittaa, hän haluaa palvelua. Työnantaja mittaa vain, kuinka nopeasti matka on myyty.
Alalle nykyisin monta reittiä
Suomen matkatoimistoalan liiton toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti kertoo, ettei matkatoimistovirkailijan tutkintoa opeteta enää missään. Alalle tullaan matkailualan koulutuksesta ja myös muualta.
Matkatoimistoalalle tulevalla täytyy työnantajan mukaan olla ”oikeanlaisen palveluasenteen” lisäksi ensi sijassa ICT-taitoja, toisena tulee kiinnostus matkailuun. Niiden ohella halutaan edelleen myyntiosaamista ja kielitaitoa.
Pakettimatkadirektiivi sekoittaa
Tavallinen kuluttaja ei juuri jaksa ottaa selvää, ovatko matkanjärjestäjällä vastuut kunnossa. Paluumatkan puuttuminen matkanjärjestäjän konkurssitilanteessa voi tulla yllätyksenä.
Mäki-Fränti kertoo, että koko matkailualan vastuut ovat tällä hetkellä aika sekaisin.
Valmismatkan järjestäjiltä vaaditaan suuret vakuudet. Muut matkanmyyjät, kuten matkailupalveluiden tuottajat, selviävät jopa ilman vakuutta.
Euroopan unionissa yritetään saada selkoa asiaan. Vuodelta 1990 olevaa pakettimatkadirektiiviä uudistetaan. Uhkana on, että matkatoimistoja säädeltäisiin entistä tiukemmin, mutta sääntelyn alle ei saataisi vieläkään matkatoimistojen lailla matkailupalveluita myyviä tahoja.
– Virossa on esitetty, että vakuus kattaisi vain asiakkaan paluumatkan. Se toive tuskin toteutuu, mutta se tasapuolistaisi kilpailua matkailupalveluiden myyjien kesken, Mäki-Fränti sanoo.
Kaksi suurta kotimaista, monta pientä
Lentäen tehdyistä vapaa-ajan matkoista 90 prosenttia on 5–6 toimijan käsissä. Valtaosa niistä on osittain tai kokonaan ulkomaisessa omistuksessa.
Suurista matkanjärjestäjistä enää Aurinkomatkat on kokonaan kotimaisessa omistuksessa. Keskisuuria ja pieniä kotimaisia yleismatkatoimistoja on vielä jonkin verran, mm. Matkapojat ja Matka-Vekka, jonka konserniin kuuluu myös Lomamatkat.
Liikematkasektorilla kotimaisia toimijoita on enää yksi, eli SMT. Se syntyi joulukuun alussa, kun Suomen Matkatoimisto ja Area fuusioituivat.
Alalle on tullut ja tulee uusia pieniä, yhden tai kahden yrittäjän toimistoja. Ne myyvät erityismatkoja pienryhmille tai yksittäisille matkailijoille. Suosittuja ovat erilaiset aktiivi- ja harrastematkat.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston matkatoimistorekisterissä on noin 700 yrittäjää.