Kun hallituksen talouspoliittinen valiokunta antoi ministeri Paavo Arhinmäen (vas.) vastustuksesta huolimatta keskiviikkona myynnille luvan, valtioenemmistöinen energiayhtiö Fortum myi heti sähkön siirtoverkkonsa.
Fortum myy verkkonsa Suomi Power Networks Oy:lle, jonka omistajia ovat 80 prosentin osuudella kansainväliset sijoitusyhtiöt First State Investments ja Borealis Infrastructure sekä vähemmistöosakkaina suomalaiset eläkesijoittajat Keva ja LähiTapiola Eläkeyhtiö.
Kauppa vaatii ennen toteutumistaan vielä viranomaisten hyväksynnän. Se voi tapahtua alkuvuodesta 2014. Siksi vielä olisi mahdollista keskustella hallituksessakin, onko todella kaikki asiat otettu tarkkaan huomioon ja voidaanko kaupan suhteen tehdä vielä jotakin?
Ainakin demarit ovat selityksen velkaa.
Ainakin demarit ovat selityksen velkaa. Miksi demarien edustajat myöntyivät kokoomuksen tahtoon eivätkä tukeneet Vasemmiston Arhinmäkeä, joka esitti, että verkot pitää olla edelleen julkisessa omistuksessa ja valvonnassa?
Sähköverkot, jos mitkä ovat strategista omistamista, josta tähän asti on pyritty pitämään kynsin hampain kiinni. Vielä vuoden alussa silloinen valtion omistajaohjauksesta vastannut Heidi Hautala (vihr.) totesi vastatessaan demarikansanedustaja Jukka Kärnän sähköverkkoja koskevaan kirjalliseen kysymykseen, että sähkönsiirtotoiminnassa on ”kysymys strategisesti merkittävästä liiketoiminnasta Suomen huoltovarmuuden kannalta. Näin ollen ei ole yhdentekevää, kuka tämän jakeluverkon tulevaisuudessa omistaa”.
Mikä käänsi nyt pään?
Sähkön siirtäminen on myös alueellista monopolitoimintaa. Kun kauppa astuu voimaan, näitä verkkoja hallitaan noin 20 prosentin osuudella Suomen rajojen ulkopuolelta. Ei kuulosta kovinkaan turvalliselta tai isänmaalliselta ratkaisulta. Käytännössähän maa pysähtyy, jos verkoissa virta ei kulje.
Fortumin johto vakuuttelee, että oikeastaan mikään ei muutu – ainakaan tavallisen kuluttajan kannalta. Ehkä tyynnyttelevien lausuntojen takana on se, että energiayhtiö saa verkon myynnistä reilut 2,5 miljardia euroa.
Eivät ulkomaiset sijoitusyhtiöt sähköverkkoja vain hyvää hyvyyttään ostele. Ne haluavat tehdä niillä myös tuottavaa bisnestä. Bisnes pyörii sitä paremmin, mitä korkeampi hinta jakelusta veloitetaan. Siirtohinnat lähtevätkin hyvin todennäköisesti nousuun vakuuttelee Fortum sitten mitä tahansa. Monopoliasemassa toimivilla yrityksillä ei ole tapana kuunnella asiakkaidensa valituksia, kun ne päättävät hinnoittelustaan.
Yritys- tai yksityisasiakkaan pitää vain nöyrtyä, sillä asiakas ei voi vaihtaa verkkoyhtiötä. Fortumilla on noin 640 000 asiakasta.
Sijoitusyhtiöt hallitsevat myös verosuunnittelun ja -kierron, joten tuskin uusi verkkoyhtiö maksaa yhteisöverojakaan Suomeen.