KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Euroopan syvenevät jaot

EuroMemo-ryhmä on verkosto tutkijoita, jotka ovat sitoutuneet edistämään täystyöllisyyttä hyvillä ehdoilla, sosiaalista oikeudenmukaisuutta, köyhyyden vähentämistä, ekologista kestävyyttä ja kansainvälistä solidaarisuutta. Ryhmä perustettiin vuonna 1995.

EuroMemo-ryhmä on verkosto tutkijoita, jotka ovat sitoutuneet edistämään täystyöllisyyttä hyvillä ehdoilla, sosiaalista oikeudenmukaisuutta, köyhyyden vähentämistä, ekologista kestävyyttä ja kansainvälistä solidaarisuutta. Ryhmä perustettiin vuonna 1995. Kuva: Lehtikuva/ Timo Jaakonaho

Erkki Laukkanen
11.1.2014 11.54
Fediverse-instanssi:

Horisontti

Euroopan unioni etsii tietä ulos taantumasta, mutta julkisista palveluista leikkaaminen on vain voimistanut Euroopan sosiaalista jakautumista. Näin ei voi jatkua, ei ainakaan EuroMemorandum-ryhmän mukaan.

Leikkauspolitiikka on johtanut tilanteeseen, jossa Saksan ja Pohjoismaiden tuotannollinen asema on vahvistunut erityisesti EU:n reuna-alueiden kustannuksella. Kriisi on myös lisännyt eriarvoisuutta sekä jäsenmaiden sisällä että niiden välillä. Useimmissa EU:n reuna-alueen maissa reaalipalkat ovat laskeneet.

Muutos parempaan edellyttää EU:n tärkeimpien politiikkaohjelmien uudelleenmuotoilua tavalla, josta me suomalaiset emme selvästikään halua keskustella. Eivätkä monet muutkaan.

EU:n politiikka-ohjelmat olisi nostettava nyt pöydälle ja katsottava, mitä ne ihan oikeasti sisältävät.

EU-komission toimintatapaa leimaa edelleen vakava demokratiavaje ja avoimuuden puute. Tärkeimmät päätökset tehdään suljetuissa kokouksissa vahvan bisnesperusteisen lobbauksen saattelemana ilman tulosvastuuta sen enempää kansallisille parlamenteille kuin Euroopan parlamentillekaan. Siksi EU:n politiikkaohjelmat olisi nostettava nyt pöydälle ja katsottava, mitä ne ihan oikeasti sisältävät.

Aloitetaan raha- ja pankkipolitiikasta.

Välitön finanssikriisi on nyt padottu, mutta rahoitusjärjestelmä ei vieläkään toimi normaalisti. Euroopan Keskuspankki (EKP) on toki vakauttanut pankkien aseman noin tuhannen miljardin euron lainoilla, mutta hallituksille lainaaminen on edelleen kiellettyä. Pankit ovat supistaneet lainanantoaan myös vuonna 2013.

Vuoden 2012 puolivälissä EU-komissio ehdotti kriisin ratkaisuksi ns. pankkiunionia. Pankkiunioni ei kuitenkaan muuta rahoitusta koskevaa ajattelutapaa EU:ssa. Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen nimeä kantava raportti ei puutu Euroopan Keskuspankin (EKP) epädemokraattiseen vallankäyttöön, ja sivuuttaa monet rakenteelliset ongelmat.

Ryhmän mielestä talletuspankit tulisi eriyttää muista rahoitusalan instituutioista siten, että ne voivat keskittyä ydinosaamiseensa: rahan lainaamiseen yrityksille ja kotitalouksille. Komission ehdottama direktiivi finanssitransaktioverosta olisi toimeenpantava nopeasti. EKP tulisi asettaa tehokkaan demokraattisen valvonnan alaiseksi ja rahoitusalan toiminta olisi ehdollistettava sosiaalisille ja ekologisille tavoitteille.

Ongelmia löytyy myös talouspolitiikasta.

Vuonna 2013 voimaan tulleiden budjettikurisopimuksen ja ’two pack’ -direktiivin myötä euroalueen maiden talouspolitiikat siirtyivät EU-komission tiukkaan ohjaukseen. Huolimatta siitä, että kansallisten parlamenttien talouspoliittista valtaa näin vahvasti rajoitettiin, Euroopan parlamentin valtaa ei ole vastaavasti lisätty.

Näillä sopimuksilla tiukennetaan niitä hallitusten kulutusta ja lainanottoa koskevia rajoituksia, jotka sisältyivät jo Maastrichtin sopimuksen lähentymiskriteereihin vuonna 1992. Ryhmän mielestä nämä rajoitukset yliarvioivat markkinamekanismin kyvyn säännellä itse itseään. Ilman laajempia, koko unionin toimintatapoja koskevia muutoksia nämä rajoitukset uhkaavat vain syventää EU:n sisäisiä jakolinjoja.

Ryhmän mielestä unionin taloudenpitoa koskevat rajoitukset ovat nyt niin ongelmallisia, että vaihtoehtoisen talouspolitiikan täytyy joko kyseenalaistaa nykyiset johtamiskeinot tai alistaa ne muille tavoitteille, kuten työllisyydelle, ekologiselle kestävyydelle ja sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle. Muuten unionin kahtiajakautumista on vaikea estää.

Avainongelma on verotus.

Käsitystä verotuksen oikeudenmukaisuudesta horjuttavat erityisesti laaja-alainen veronkierto ja verovälttely, noin tuhat miljardia euroa vuodessa, ja siihen kietoutunut korruptio, noin 120 miljardia vuodessa. Yleisen mielipiteen mukaan näin ei voi jatkua. Euroopan parlamentin vahvalla tuella EU-komissio onkin jo hyväksynyt joukon verouudistuksia rajat ylittävän verovalvonnan tehostamiseksi.

Niin tarpeellisia kuin tällaiset uudistukset ovatkin, ne eivät riitä kumoamaan verokilpailun mukanaan tuomaa ongelmaa. Nämä uudistukset eivät myöskään katkaise tuloerojen kasvua. Ryhmän mielestä vain verokantojen harmonisointi, progressiivinen verotus, tasaverokantojen poistaminen sekä veroprosenttien yhdenmukaistaminen, voivat taata yhteisölliseen solidaarisuuteen perustuvan toimintatavan Euroopassa.

Kritiikkiä saavat myös työllisyys- ja sosiaalipolitiikka.

Joka neljäs EU-kansalainen elää nykyään köyhyydessä ja joka kahdeksas on työtön. Ja vaikka alueelliset erot ovat kasvussa, EU ei ole kyennyt tasoittamaan eroja köyhyydessä ja työttömyydessä. Myös paljon puhuttu nuorisotakuu on lähinnä korukieltä, kuten lupaus työelämän laadun parantamisesta. Kaikille kyllä luvataan enemmän koulutusta, mutta leikkausten myötä koulutus kuitenkin vähenee. On vähentynyt jo kauan.

Ryhmän mielestä EU-instituutioiden tulisi välittömästi arvioida leikkauspolitiikkansa vaikutukset jäsenvaltioidensa tilanteisiin. Sen jälkeen olisi ohjelmoitava tuen toimittaminen erityisesti työttömyyden ja köyhyyden koettelemille nuorille ja lapsille. EU:n tulisi myös tehdä aloite lainsäädäntöohjelmasta, jonka tavoitteena on Euroopan työlainsäädännön päivittäminen muuttuneita työoloja vastaavaksi.

Myös teollisuus- ja investointipolitiikkaa olisi koordinoitava.

Tätä mieltä ollaan nykyään myös EU-komissiossa. Mutta toistaiseksi lähes kaikki sen tekemät ehdotukset ovat perustuneet lyhyen aikavälin oletettuihin kilpailukykyvaikutuksiin. Ryhmän mielestä tarvitaan vaihtoehto, joka kytkee yhteen pitkän aikavälin tuotannolliset tavoitteet ja täysin välttämättömän sosioekologisen muutoksen.

Ryhmä mielestä vaihtoehto nousee kuudesta asiasta: 1) Euroopan laajuinen investointiohjelma, 2) Euroopan teollisen potentiaalin jälleenrakentaminen, 3) uuden ympäristöystävällisen, tieto- ja osaamisintensiivisen ja korkean palkkatason elinkeinojen kehittäminen, 4) yksityistämismaniasta luopuminen ja huomattavan julkisen tuen organisointi uusille toiminnoille, 5) aseriisunnan uudelleenorganisointi koheesiota lisäävällä tavalla, 6) tuotantokapasiteetin ekologiaehtoisen muutoksen tukeminen.

Myös salailevasta valmistelusta on päästävä.

Yksi osoitus salailusta on EU:n ja USA:n kahdenväliset neuvottelut keskinäisestä kauppa- ja investointisopimuksesta. Sopimuksen ensisijainen tarkoitus on säännösten poistaminen ja/tai harmonisointi sellaisilla toimialoilta kuin maatalous, ruokaturvallisuus, tuote- ja tekniset standardit, rahoituspalvelut, yksilöllisten omistusoikeuksien suojelu ja hallitusten hankinnat. EU-komission teettämien tutkimusten mukaan sopimus lisäisi talouskasvua ja työpaikkoja EU:ssa.

Ryhmän mielestä sopimuksen taloudellinen merkitys on kyseenalainen. Mutta sääntelyn purkaminen on todellinen uhka julkisille terveyspalveluille, työntekijöiden oikeuksille ja kuluttajansuojalle, joita komissio ei ole omissa laskelmissaan millään tavalla huomioinut. Lisäksi ehdotus investoijien ja valtioiden väliseksi sovittelumekanismiksi suosii investoijia valtioiden kustannuksella.

ILMOITUS
ILMOITUS

Näistä asioista olisi nyt keskusteltava. Juuri sitä tarkoitusta varten EuroMemorandum 2014 on kirjoitettu. Sen päätelmistä ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta jotakin mieltä niistä on oltava.

Olisi onnetonta, jos myös ensi kevään EU-vaalit käytäisiin lähinnä kuvitteelliselta pohjalta.

Lähde: The deepening divisions in Europe and the need for a radical alternative to EU policies. EuroMemorandum 2014, www.euromemo.eu.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomessakin talouspolitiikan valmistelu nojaa taloustieteen mikroperustaiseen pohjaan, jossa talouden toimijat työnhakijoista kuluttajiin ja yrityksiin reagoivat valtiovallan säätämiin kannustimiin, arvioi Timo Harjuniemi.

Vasemmisto on laiminlyönyt taloudellisen asiantuntijatyön, vaikka ekonomistit hallitsevat maailmaa

Veikka Lahtinen.

Rasismikeskustelu teki meistä jankkaajia – Rasismi on yhteiskunnan käytännöissä, viranomaisohjeissa ja koulutusjärjestelmässä, kirjoittaa KU:n kirjoittajavieras

Kun kone pysähtyy

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Uusimmat

Käännytyslain hyväksyminen herättää pahaa verta SDP:ssä.

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

Gashaw Bibani.

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

Mai Kivelä.

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

Vasemmistoliitto lähtee tavoittelemaan lisäpaikkaa Hämeessä.

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

17.11.2026

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

17.11.2026

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

17.11.2026

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

16.11.2026

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset